Etusivu › Keskustelut › Scientist › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,690)
1 2 3 4 5 … 167 168 169
  • Scientist Scientist 2.2.2025, 10:45

    Poistuvien puiden muuntokerroin ehkä siksi suurempi että korjuusta aiheutuu myös päästöjä joita kasvussa ei ole. Toisaalta korjuukoneiden ja kuljetuksen päästöthän lasketaan liikenteen päästöihin. Ei pidä laskea kahta kertaa.

    Scientist Scientist 2.2.2025, 08:11

    Julkaisu on Ortiz,Liski ym ym. Soil organic carbon changes. A comparison of uncertainties and their sources in two national inventories. Ecological Modelling 251(2013) 221-231. Ensimmäinen nimi oli edellä väärin korjaan sen.

    Scientist Scientist 2.2.2025, 07:31

    Ruotsin mittauksiin perustuvaa (SFSI) ja Suomen mallinnusmenetelmää (Yassoo 07) on vertailtu 2013 julkaisussa Ortiz, Liski ym. Siinä Ruotsin menetelmä tuotti suuremman nielun suhteessa 6.7 vs 1.7 Tg hiiltä/v. Maaperän hiilivaraston erot olivat 73+-10 tn/ha (SFSI) 69+-9 tn/ha (Yassoo 07).

    Erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä, mutta kuitenkin niin suuri että kertautuessa esim 10 vuoden ajalla Ruotsin menetelmä tuottaa 67 tn nielun ja Suomen 17 tn nielun samasta aineistosta. Ero kasvaa. Pitäisikö arvioida vain metsämaan hiilivarastoa eikä nielua koska se on niin pieni ja herkkä eri tekijöille ja menetelmille.

     

    Scientist Scientist 1.2.2025, 17:54

    Iltasanomien sivuilla kovaa keskustelua ja kritiikkiä Lukelle kansanedustajilta. Luken tutkija Mikola yrittää parhaansa mukaan  vastata niihin. Koetan itse perehtyä Suomen ja Ruotsin laskentamenetelmien eroihin alkuperäisjulkaisuista. Virhemarginaalit näyttävät olevan valtavia siten että nielu voi muuttua päästölähteeksi ja päinvastoin.

    Scientist Scientist 1.2.2025, 17:49

    Oma kokemukseni Ruotsista väliltä Uumaja Sundsvall Åre Sollefteo Uumaja on että paljon on hoitamattomia metsiä. Myös avohakkuualat usein laajempia johtuen kai siitä ammattimaisuudesta ?

    Scientist Scientist 1.2.2025, 10:10

    Hyvä että Kulmala on kommentoinut hiilinieluasiaa ja eroja Suomen ja Ruotsin menetelmissä. Luke voisi määrittää Suomen metsämaan hiilitaseen samoin kuin Ruotsi mittauksiin perustuen. Nyt Luke on ottanut käyttöön keskeneräisen ja epäluotettavan mallinnuksen. Tavallaan sortunut omaan näppäryyteensä. Laskennassa liian paljon epävarmuuksia. Mittauksia pitäisi tehdä enemmän. Lukelta pitäisi vaatia enemmän eikä jatkuvaa sekoilua. Ruotsissa on varmaan ojitettuja soita vähemmän mutta hakkuutaso per vuosikasvu siellä näyttää olevan vähintnkin Suomen tasoa.

     

    Scientist Scientist 31.1.2025, 18:38

    En löytänyt tästä uudesta menetelmästä (Alm ym) mitään varsinaista virhearviota tai marginaalia. Sen sijaan törmäsin lauseeseen että vanha menetelmä tuottaa laskevan trendin suometsien hiilipäästöille kun taas uusi nousevan. Huolestuttavaa nämä Luken jatkuvasti vaihtuvat menetelmät. Onko etumerkki edes oikea.

    Entinen ilmastoneuvottelija Harri Laurikka taisi sanoa maaperäpäästöjen tarkkuuden olevan tasoa ×/- 80%

     

    Scientist Scientist 31.1.2025, 13:20

    Jos virhemarginaali on +/- 10 Mtn niin miksi ilmoitetaan yläraja. Olenko ymmärtänyt oikein? Ei ihme että tornimittauksilla on saatu erilaisia tuloksia. Samoin kuin Nasan mittauksilla.

    .

    Scientist Scientist 31.1.2025, 11:24

    Risuparta, eipä ollut kova hirmumyrsky, vain hetkellinen. Myrskyt eivät muuten ole lisääntyneet 100 vuoden aikavälillä toisin kuin media usein toistaa.Tästä on tehty väitöskirja muutama vuosi sitten.

    Terhi Laurila, Winds and windstorms in Northern Europe and Finland, 2022.

     

     

    .

     

     

    Scientist Scientist 29.1.2025, 12:27

    Onko metsävähennys järkevä yleenskään Suomen valtion kannalta. Toki edullinen metsää osataneille. Tehty kai aikanaan lisäämään puun myyntiä  ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 1,690)
1 2 3 4 5 … 167 168 169