Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Niin ei näytä koskevan esim. suurnopeusrataa Tampere-Helsinkk, jonka alle jäisi yli 1000 ha metsää ja peltoa ja lisäksi sillat ja tunnelit. Johtavat poliitikot Tampereella ja Helsingissä näyttävät kannattavan tätä metsälinjausta
Liettualaisen ympäristökomissaarin eilisen kommentin perusteella Suomen metsistä on ennallistettava 18-57%. Tämähän näyttää entistä pahemmalta vaikka komissaari yritti rauhoitella suomalaisia. Vaikka luku olisi lähempänä alarajaa, pinta-ala on valtava . Koko ajan on puhuttu, että koskee vain osin metsiä. Kyproksen kohdalla ennallistettava pinta-ala on muuten 0% ja monilla etelä-Euroopan mailla hyvin pieni.
En tunne asetusta niin tarkkaan. Mutta tämä 30% tulee jo YKn tavoitteesta. 10 suojeltua ja 20% ennallistettua riittää.
Ihmettelen ettei Suomen kohdalla 40% metsien tilasta tunneta, vaikka meillä melko tarkkaan seuranta ilmakuvauksineen ja inventointeineen. Näyttää siltä että Suomi ja YM haluaa varmuuden vuoksi ennallistaminen tämän 40% myös.
Itse olen ymmärtänyt että yhteensä pitäisi olla tämä 30%. Siis suojelualueet ja ennallistettavat. Itse ihmettelin testissä tätä 10 mrd hyötyjen puuttumista. Ilmeisesti tentin tekijä ei itsekään usko siihen. Jos pääpaino on vesistöissä ja ruoppaamisissa olen hieman huolestunut luonnon normaalien prosessien vastaan taistelemisesta. Tietysti järkeäkin niissä voi olla. Mutta esim Kymijoen pohjasta ei lähdetty poistamaan sedimentin alla olevia dioksiineja. Syynä oli se, että näin saadaan vain dioksiinit liikkeelle. Sama on varmaan ravinteiden kohdalla.
Mielenkiintoinen tulokaslaji itä-Lapin metsiin levittäytynyt sinipyrstö. Ensimmäinen havainto 1949 ja nyt jo elinvoimainen, joskin pieni kanta. Taigametsien laji.
Seppo Vuokon vertailu osoittaa, että myös metsälintujen kohdalla on havaittavissa ns. Rosling-efekti. Eli ihmiset olettavat uutisten perusteella tilanteen olevan huonompi kuin se todellisuudessa on. Johtopäätökset tehty lähinnä hömötiaisen ja metsäkanalintujen perusteella.
Typpilaskeumaa tulee mm. dieselpakokaasuista, poltosta energialaitoksista. Ensin typen oksideja, jotka hapettuvat nitraateiksi. Laskeuma ei ole aivan tasaista. Erityisen suurta se on isojen valtateiden lähellä mm. Saksan Alpeilla. Aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Oman metsäni läpi kulkee valtatie, joka ilmalannoittaa metsää.
Rehevät umpeenkasvavat matalat vedet ovat kyllä olleet perinteisesti parhaita lintuvesiä. Usein seurausta järvien pinnan laskusta. Lajirunsaus suurempi kuin karuissa vesissä. Ei tietysti loputtomiin jos kasvat ihan umpeen. Tiettyjen sotkalajien kannat ovat vähentyneet, ei kuitenkaan telkän. Nokikana on vähentynyt myös. Haikarat ovat lisääntyneet ja nyt esiintyy jo kolme lajia. Samoin kurjet yleistyneet.
