Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Saksassa on muutettu paljon luontaisia lehtimetsiä havupuille. Näkyy hyvin lentokoneesta. Ongelmia ollut viime vuosina kovasti kirjanpainajien ja kuivumisen kanssa. Pitää varmaan nyt ennallistaa?
Netissä kyllä väitetään että kevytvesi SMR reaktorit toimivat tavanomaisella 5% U-235 uraanilla. Mistä tä 30% uraani tieto?
Tekstiili ja kenkäteollisuus voi myös hyvin silloin. Nykyisin minimaalista.
Vuosittain syntyy arviolta noin 300000 pesäkoloa muistan jostakin lukeneeni. Tällaiset kolopesijät kuten palokärki ja käpytikka näyttävät voivan hyvin nykyisissäkin metsissä. Samalla tikat tekevät pesäkoloja myös muille linnuille kuten pöllöille. Runsastunut näätä koleaa kaikki kolot ympäristössään ja samalla tuhoaa kolopesijöiden pesiä.
Eiköhän nämä AJ:n viimeksi mainitsematta kohteet kelpaa tähän osittaisen suojelun alaan. Yhdysvalloissa on jopa pikkukaupunkeja suojelualueiden sisällä.
Twitterissä oli vähän keskustelua tästä Biodiversity intactness indeksistä (Petja Pelli ym.). Muistutti jotenkin suhtautumista Pisa-tutkimuksen tuloksiin. Kun Suomi oli kärjessä oltiin täällä sitä mieltä, ettei mittaa oikeita asioita jne. Yleensä vähättelevä. Mutta kun tulokset sitten ovat heikentyneet indeksi näyttääkin olevan oikea ja ollaan kovasti huolissaan.
Mielenkiintoista että jotkut yliopistoväestäkään eivät tunteneet Bii indeksiä. Sitra on kyllä käyttänyt kiertotalousraportissaan mittarina. Maailman laajuisesti keskiarvo näyttäisi olevan 80% tasoa, kun Suomen tulos oli 96%. Oli jopa parantunut hieman 2% vuodesta 1970.
Ensiharvennuksessa on tullut 5 m ajourat ja on tarkoitus mennä vain yhdellä harvennuksella. Tällöin noin 20% hehtaarista on puutonta. Kannattaisiko ajouriin istuttaa vielä jotakin nopeakasvuista puuta esim koivua? Ehtisi vielä ainakin kuitukokoon jos päätehakkuu tehdään n.60 vuoden iässä.
Kari T Korhosen (Luke) mukaan erityisen runsas käpysato, jollainen ollut viime vuosina, vähentää kasvua noin 20%. Tämä jo selittäisi kasvun vähenemistä enemmän kuin todettu 5 milj. m3/v.
Sitä pitäisi kysyä Macronilta ja Scholzilta. Luulen että hyväksyvät ainakin Krimin, jossa venäjänkielinen enemmistö ?
Ihan hyvä jättää pihlajat ja isot haavat metsään. Ei paljoa tappiota ja monimuotoisuus lisääntyy. Kumpikin puu tärkeä monelle linnulle. Tosin tahtoo olla niin että hirvet syövät pihlajat ja haavat taimivaiheessa.