Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
HS artikkelin käyrä alkaa vasta vuodesta 1990. Kuitenkin tilanne 1960luvulla metsää hakattiin jopa enenemmän kuin vuosikasvu. Muutos siihen on suuri. Laskutavan muutoksella on myös vaikutusta. Jos nyt arvioidaan karikkeen hajoamisen lisääntyneen ilmaston lämpenemisen vuoksi, en laskisi sitä Suomen syyksi. Päästömme ovat kuitenkin vain promillen (0.1%) luokkaa maailman päästöistä ja metsäalamme 0.6%.
Usein unohdetaan julkinen sektori, valtio ja kunnat, jotka ovat suuria sähkön kuluttajia. Siellä puolella on myös paljon parannettavaa, kuten jäähallit, katuvalaistus jne. Huomasin eilen että Tampereella Hämeenkatua sulatetaan lämmön avulla. Joku sanoo että hukkalämpöä, mutta sekin voitaisiin käyttää järkevämmin.
EU on hiilinieluvaateen 13.8 milj. tonnia asettanut ja tavallaan sosialisoinut sen käyttöönsä kuten prof. Esa Vakkilainenkin on todennut. Jos ei toteudu tulee sakkoja. Kolmelle EU maalle sellaista ei ole oikeastaan asetettu ollenkaan, kun on hyväksytty negatiivinen tavoite. Hiilensidonnalle pitäisi luoda kunnon säädellyt markkinat.
Jos Suomen soista on runsaat puolet ojitettu, ei niitä enää kannata lisää ojittaa. Käsittääkseni siitä on luovuttu jo 1990- luvulla pääosin. Kunnostusojituksia kyllä tehdään. Mieluimmin pitäisi muuttaa laskentajärjestelmää siten, että se huomioisi myös luonnonsoiden hiilen sidonnan.
Twitterissä myös käyty keskustelua ja HS toimittaja Pelli myöntää sotkeneensa hiilinielun ja hiilivaraston. Hyvä että on korjannut artikkeliaan.
Puuta ei tietenkään kannata ensisijaisesti polttaa, mutta nyt energiatilanne on niin vakava että turha siitä on nyt nillittää. Katsotaan sitten muutaman vuoden päästä uudestaan.
Ei kukaan pistä koko metsää nurin 25 vuoden iässä, vasta ensi harvennus. Kasvu nopeinta aikavälillä 20-50 vuotta Suomen metsissä
Yleisin ajatusvirhe tässä hiilinieluasiassa on, että asiaa tarkastellaan yksittäisen puun kannalta eikä Suomen metsiä nähdä kokonaisuutena, poolina. Ei puun tarvitse kasvaa samaan paikkaan.
Islanti on syrjäinen maankolkka EUn ulkopuolella ja hyvin menee. Samoin muilla EUn ulkopuolella olevilla mailla kuten Sveitsi ja Norja.
Pahoin pelkään että EU:sta tulee jälkeenjäänyt maanosa vähitellen. On energiapulaa , pulaa metalleista, mikrosiruista jne. Samoin on vastustettu gmo-tekniikkaa. Ukrainan jälleenrakentaminen tulee maksamaan paljon ja se hoidetaan todennäköisesti painamalla lisää rahaa ja yhteisellä velalla. Tämä taas nostaa inflaatiota uudelleen.
