Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 1,649)
  • Scientist Scientist

    Nämä asiat josta täällä väitellään löytyy kyllä oppikirjoistakin. Harvennuksilla saadaan aikaan enemmän tukkipuuta kiertoaikana, kokonaiskasvussa ei juurikaan eroa.

    Tomperilla näytt olevan vankat asenteet, mutta vähemmän tietoa. Jopa pilkun paikka hukassa.

    Scientist Scientist

    Mehtäukko, yritin virittää keskustelua siitä miten tämä Venäjältä tullut 10 milj m3 puuta korvataan. Suljetaanko tehtaita, rankaiseeko EU lisähakkuista jne. Ilmeisesti toivotonta, turha yrittää täällä. Tämän ketjun otsikkohan on Ukrainan kriisin vaikutus, ei pelkkä Ukainan kriisi.

    Scientist Scientist

    Eikö nyt voitaisi keskustella miten Ukrainan sota vaikuttaa metsänhakkuisiin sotauhoamisen sijaan. Ilmeisesti lisää niitä Suomessa koska puuta ei enää osteta rajan takaa. Sieltä tullut vuosittain 10 milj m3 aiemmin. Entistä vaikeampi täyttää EUn hiilinieluvaateita? Force majoure tilanne?

    Scientist Scientist

    Lukella kuten muillakin julkisilla laitoksilla on oma kanta johonkin asiaan, jos sitä virallisesti pyydetään. Silloin menee pääjohtajan kautta. Muuten kannat ovat lähinnä tutkijan tuloksia ja joskus mielipiteitä. Poliittisia paineita on moniin suuntiin.

    Scientist Scientist

    BII indeksi mittaa kai lähinnä luonnon alkuperäisyyttä tai koskemattomuutta (intactness). Miinusta tulee lajien häviämisestä ja toisaalta ilmeisesti myös vieraslajeista, jotka tuotu ihmisen toimesta. Täytyy perehtyä tutkimukseen vielä tarkemmin.

     

    Scientist Scientist

    Biodiversiteetti on suurinta tropiikissa ja pienenee pääsääntöisesti pohjoiseen mentäessä. Esimerkiksi meillä on vähemmän puulajeja kuin keski-Euroopassa. Onneksi meille ei ole myöskään tuotu uusia puulajeja juurikaan.Ruotsissa on esimerkiksi istutettu paljon kontortamäntyä. Myöskään yksikään puulajeja ei ole tiettävästi hävinnyt täältä jääkauden jälkeen. Uhanalaisin lienee kynäjalava, joka on vuorimännyn ohella ainoa rauhoitettu puulaji Suomessa.

    Scientist Scientist

    Kovimpa Elokapinalla on erilainen käsitys Suomen luonnosta kuin Lontoon Natural History museolla (BII indeksi).

    Scientist Scientist

    Hei nyt menee asian vierestä. Luonnolla on kyllä taipumus korjata itsensä ajan mittaan jos  halutaan, vanhoja metsiäkin saadaan odottamalla jos halutaan.

    Scientist Scientist

    Jo 1700luvulla oltiin huolissaan metsien loppumisesta tervanpolton ja sahojen vuoksi. Eivät ole loppuneet.

    Scientist Scientist

    Alemman jalostusarvon tuote kuten Rakennuspuu on pitkäikäistä. Itse olen joskus myynyt puuta Japaniin. Tuskin meni polttopuuksi vaan japanilaisiin taloihin.

    Sellutehtaista keskusteltaessa usein unohtuu  että ne tuottavat huomattavan osan Suomen uusiutuvasta energiasta mustalipeän polton kautta.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 1,649)