Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Nämä asiat josta täällä väitellään löytyy kyllä oppikirjoistakin. Harvennuksilla saadaan aikaan enemmän tukkipuuta kiertoaikana, kokonaiskasvussa ei juurikaan eroa.
Tomperilla näytt olevan vankat asenteet, mutta vähemmän tietoa. Jopa pilkun paikka hukassa.
Mehtäukko, yritin virittää keskustelua siitä miten tämä Venäjältä tullut 10 milj m3 puuta korvataan. Suljetaanko tehtaita, rankaiseeko EU lisähakkuista jne. Ilmeisesti toivotonta, turha yrittää täällä. Tämän ketjun otsikkohan on Ukrainan kriisin vaikutus, ei pelkkä Ukainan kriisi.
Eikö nyt voitaisi keskustella miten Ukrainan sota vaikuttaa metsänhakkuisiin sotauhoamisen sijaan. Ilmeisesti lisää niitä Suomessa koska puuta ei enää osteta rajan takaa. Sieltä tullut vuosittain 10 milj m3 aiemmin. Entistä vaikeampi täyttää EUn hiilinieluvaateita? Force majoure tilanne?
Lukella kuten muillakin julkisilla laitoksilla on oma kanta johonkin asiaan, jos sitä virallisesti pyydetään. Silloin menee pääjohtajan kautta. Muuten kannat ovat lähinnä tutkijan tuloksia ja joskus mielipiteitä. Poliittisia paineita on moniin suuntiin.
BII indeksi mittaa kai lähinnä luonnon alkuperäisyyttä tai koskemattomuutta (intactness). Miinusta tulee lajien häviämisestä ja toisaalta ilmeisesti myös vieraslajeista, jotka tuotu ihmisen toimesta. Täytyy perehtyä tutkimukseen vielä tarkemmin.
Biodiversiteetti on suurinta tropiikissa ja pienenee pääsääntöisesti pohjoiseen mentäessä. Esimerkiksi meillä on vähemmän puulajeja kuin keski-Euroopassa. Onneksi meille ei ole myöskään tuotu uusia puulajeja juurikaan.Ruotsissa on esimerkiksi istutettu paljon kontortamäntyä. Myöskään yksikään puulajeja ei ole tiettävästi hävinnyt täältä jääkauden jälkeen. Uhanalaisin lienee kynäjalava, joka on vuorimännyn ohella ainoa rauhoitettu puulaji Suomessa.
Kovimpa Elokapinalla on erilainen käsitys Suomen luonnosta kuin Lontoon Natural History museolla (BII indeksi).
Hei nyt menee asian vierestä. Luonnolla on kyllä taipumus korjata itsensä ajan mittaan jos halutaan, vanhoja metsiäkin saadaan odottamalla jos halutaan.
Jo 1700luvulla oltiin huolissaan metsien loppumisesta tervanpolton ja sahojen vuoksi. Eivät ole loppuneet.
Alemman jalostusarvon tuote kuten Rakennuspuu on pitkäikäistä. Itse olen joskus myynyt puuta Japaniin. Tuskin meni polttopuuksi vaan japanilaisiin taloihin.
Sellutehtaista keskusteltaessa usein unohtuu että ne tuottavat huomattavan osan Suomen uusiutuvasta energiasta mustalipeän polton kautta.