Laskelma sinänsä oikein, mutta ei hiomioi että muodostunut turve on höttöä ei niinkuin puu. Yleensä oletetaan ohittamattoman suon sitovat 4-5ilj tn hiilidioksidia ?

Biodiversity Intactness Index- indeksiä ylläpitää British Natural History Museum Lontoossa.  Löytyy googlaamalla. Suomi todella saa siinä toiseksi parhaan sijan Kyproksen jälkeenyhdessä Saksan kanssa, 96%. Ruotsi on hieman Suomen jäljessä.  Tanskan luku on vain 40% tasoa, Englannin suurinpiirtein yhtä huono.

Suomen hyvä sijoitus johtuu varmaan paljon siitä, että tänne ei ole tuotu niin paljoa vieraslajeja eikä täältä ole hävinnyt juurikaan lajeja. Suomen metsiin ei ole juurikaan tuotu vieraita puulajeja. Ruotsi esim istuttanut paljon kontortamäntyä. Saksassa on muutettu paljon pyökkimetsiä havupuille ja niissä ollut runsaasti kirjanpainaja ym ongelmia.

Toivottavasti Luontopaneeli huomaa tämän indeksin, mielestäni ei voi sivuuttaa tätä indeksiä. Kyprokselta ei ole vaadittu mitään ennallistamista, Suomelta lähes eniten Euroopassa. Ristiriita !

Kyllä metsänomistajan itse pitää määritellä tavoitteet ts. kuinka paljon harvennetaan ja mistä ja mitä puulajia. Voi jättää joitakin kohtia myös harventamatta jos on jo tarpeeksi harvaa.

Metsänielujen varaan ei pidä laskea liikaa Suomessa, eikä missään muuallakaan. Riittää että ne eivät ole päästölähde. On nimittäin oletettavissa että metsäpalot, hyönteistuhot ym luonnonkatastrofit lisääntyvät maailman mittakaavassa. Fossiilisia polttoaineita pitää vähentää  koska niistä tulee yli 70% hiilipäästöistä. Ymmärtääkseni näissä laskennoissa on periaatteena, että luontaisia päästöjä ei lasketa minkään maan kontolle. Se ei myöskään olisi oikeudenmukaista, jos ne ovat seurausta ilmastonmuutoksesta.

Tomperi, katsopa nyt vaikka Wikipediasta. Promille on prosentin kymmenesosa (0.1%), ei sadasosa. Ei vaikka ministeri Harakka niin taannoin väitti.