Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,649)
  • Scientist Scientist

    Jos metaania kuitenkin purkautuu ilmakehään jatkuvasti, on sillä ilmastoa lämmittävä vaikutus jatkuvasti. Ilmakehässä  metaanipitoisuus nousee koko ajan, vaikka puoliintumisaika on 12 vuotta. Metaani  muuttuu ilmakehässä hiilidioksidiksi. Ratkaisevaa on kumpi on vallitseva trendi pitkällä aikavälillä, hiilen sitoutuminen suohon vai hapettoman tilan metaanipäästöt. Tätä ei Lukekaan oikein osaa sanoa  sivuuttaa ongelman.

    Scientist Scientist

    Niin virhearvioinnit loistavat usein poissaolollaan,  vaikka virhemarginaalit ovat valtavia. Ilmoitetaan vain joku keskiluku (keskiarvo tai mediaani). Tästä on moitittu ympäristötutkimusta jo pitkään. Mallinukset perustuvat oletuksiin, jotka jo sinällään voivat olla virheellisiä.

    Scientist Scientist

    Onko se mo vika, jos konemies haluaa ottaa mahdollisimman paljon ts. liika puuta. Sehän on mo tappio jos menee liian harvaksi. Pikemminkin pitäisi syyttää metsäyhtiöitä ja korjuuketjua.

    Scientist Scientist

    Ei hakkuut ole olleet 90 milj m3, vaan poistuma, jossa mukana paljon muutakin kuten hakkuutähteet ja luonnonpoistuma(joka tapahtuisi ilman hakkuitakin). Hakkuut olivat 1960 luvulla tasoa 60 milj m3 ja nyt vastaava luku on noin 75 milj m3. Luken/Mäkipään lukuihin on yllättäen putkahtanut 4.5 milj. m3 päästö suometsissä. Sitä ei silloin ollut kun 2035 hiilineutraalisuus asetettiin tavoitteeksi. Ruotsi ei perusta samaa asiaa ollenkaan hiilinieluihin ja siksi tavoite 2045. Jos suometsät ovat muuttuneet metaanilähteestä hiilidioksidi lähteeksi, niin miksi tätä metaani päästöjen vähenemään ei ole huomioitu. Metaani on kuitenkin noin 60 kertaa pahempi  kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi 20 vuoden aikajänteellä. Kaatopaikoilla on usein metaanin keräysputket ja soihtu, jolla metaani muutetaan vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Isoilla myös energialaitos.  Yhtäkaikki maaperäpäästöjen  epävarmuudet ovat valtavia, suuruusluokkaa plus/miinus 80%. Liikenteen ja teollisuuden päästöt taas tunnetaan parin prosentin tarkkuudella.

    Scientist Scientist

    Kannattaa lukea Harri Laurikan blogikirjoitus Bioenergia ry sivuilta. Selviää miten epävarmoihin ja muuttuviin oletuksiin Suomen 2035 ilmastopolitiikka perustuu toisin kuin Ruotsissa, joka ei laske paljoa nielujen varaan ja tavoite vuodessa 2045. Myös Laurikan toimenpide-ehdotukset ok. Ei se Petteri Orpon heitto muuttuvista luvuista ihan väärä ollut.

    Scientist Scientist

    Poronhoito ei ole ikiaikaista, se alkoi vasta 1700-luvulla Tromssan seudulla. Sitä ennen poroa eli tunturipeuraa metsästettiin. Kun porot vähenivät siirryttiin niiden kasvatukseen. Poroja lienee nyt enemmän kuin luontaisesti. Ainakin jotkut tahot kritisoineet liian suurta määrää. Tuntureille, mm. Pallakselle , on tehty aidattuja kolmioita, joista näkee eron kasvillisuudessa kun porot eivät pääse kolmion sisään.

    Scientist Scientist

    Puuta  nyt kaadetaan ja kasvatetaan en sijassa siksi, että niistä tehdään moninaisia tuotteita. Ei ilmaston vuoksi. Korvataanko nämä tuotteet sitten fossiilista alkuperää olevilla. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole. Ilmastomielessä tehokkainta olisi BECCS  (bioenergy carbon capture storage),jota mm. IPCC ehdottaa. Hiilensieppaus ja varastointi on vasta kehitysvaiheessa. Yksinkertaisin tekniikka olisi kasvattaa tukkipuuta, joka sitten varastoitaisiin sellaisiin olosuhteisiin, että hiili säilyy.

     

    Scientist Scientist

    Anton Monti, tietokirjailija ja Anni Sinnemäen puoliso, esitti twitterissä Karjalan ja Petsamon takaisin valtaamista kun Venäjä on niin heikko. Entinen äärivasemmistolainen (autonomit, no borders yms) meni jopa äärioikeistosta ohi. Nyt näytti poistaneen tilinsä  ilmeisesti palauteryöpyn vuoksi.

    Scientist Scientist

    Tomperilla on melko yksioikoinen käsitys tutkimuksista. Yleensä ne julkaistaan ensi sijassa tieteellisissä lehdissä ja ovat vertaisarvioituja. Ei niinkään populaarilehdissä. Ekologia ei ole sama kuin luonnonsuojelu. Metsänhoitoppikin on soveltavaa ekologiaa. Yksi tutkimus ei yleensä muuta käsityksiä, tulosten pitää olla yleistettäviä ja toisettavia. Myös virhearvioinnit usein puuttuvat, varsinkin erilaissta mallinnuksista. Erilaiset seurannat kuten VMIt antavat tietoa nykytilanteestametsissö ja ovat ensiarvoisen arvokkaita.

    Scientist Scientist

    Ei taida millään isommalla puolueella olla täysin puhtaat jauhot pussissa Fortumin suhteen. Fortum meni Venäjälle jo lähes 20 vuotta sitten  ei Sipilän hallituksen aikana. Uniperin rahat saatiin myymällä sähköverkot Carunalle Haaviston ollessa omistajaohjausministeri. Nyt sitten Marin ja Tuppurainen antoivat Saksan ajaa Uniper konkurssin partaalle,   jolloin s

    Saksa sai sen hintaan 1.5 euroa osake, kurssi nyt 2.8 euroa.

    Aikanaan valtionyhtiöiden johtokunnat olivat täynnä poliitikkoja. Sittemmin haluttiin täyttää ne ammattijohtajilla. Tulos ei yhtään parempi. Kuka muistaa vielä Soneran ja Enson surkeat kaupat.

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 1,649)