Twitterissä oli vähän keskustelua tästä Biodiversity intactness indeksistä (Petja Pelli ym.). Muistutti jotenkin suhtautumista Pisa-tutkimuksen tuloksiin. Kun Suomi oli kärjessä  oltiin täällä sitä mieltä, ettei mittaa oikeita asioita jne. Yleensä vähättelevä. Mutta kun tulokset sitten ovat heikentyneet indeksi näyttääkin olevan oikea ja ollaan kovasti huolissaan.

Mielenkiintoista että jotkut yliopistoväestäkään eivät tunteneet Bii indeksiä. Sitra on kyllä käyttänyt kiertotalousraportissaan mittarina. Maailman laajuisesti keskiarvo näyttäisi olevan 80% tasoa, kun Suomen tulos oli 96%. Oli jopa parantunut hieman 2% vuodesta 1970.

Kari T Korhosen (Luke) mukaan erityisen runsas käpysato, jollainen ollut viime vuosina, vähentää kasvua noin 20%. Tämä jo selittäisi kasvun vähenemistä enemmän kuin todettu 5 milj. m3/v.

Ihan hyvä jättää pihlajat ja isot haavat metsään. Ei paljoa tappiota ja monimuotoisuus lisääntyy. Kumpikin puu tärkeä monelle linnulle. Tosin tahtoo olla niin että hirvet syövät pihlajat ja haavat taimivaiheessa.

Biofiversity Intactness Index kuvaa miten hyvin eri lajit jollakin alueella ovat säilyneet ihmisen toiminnasta huolimatta.  Data käsitti 54000 lajia, linnut, nisäkkäät  hyönteiset, kasvit, sienet.

En tiedä onko Luontopaneeli löytänyt sen.Ei oikein tunnu siltä kun kuuntelee sen kommentteja.

Mielestäni melko hyvä indeksi ja sitä voitaneen soveltaa myös valtiota pienemmälle alueelle. Huonommat indeksiluvut olivat 40% tasoa (Tanska, Irlanti, Englanti jne).

Jääkarhujen suurempi määrä nykyisin johtunee pääosin siitä, että niitä ei enää metsästetä vaan suojellaan.