Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Metsien varaan ei todella voida laskea liikaa. On arvioitu että hiilidioksidipäästöistä 30% sitoutuu meriin, 25% metsiin ja maaperään, loput 45% jää ilmaan. Merien sidontaan emme voi vaikuttaa ja on mahdotonta hoitaa metsillä loput 45%. Tärkeintä on ettemme vähennä maapallon metsien määrää ja hiilensidontaa. Kyllä ainoa oikea keino on fossiilisista päästöistä luopuminen niin paljon kuin mahdollista. Juuri tästä Petteri Taalas puhuu mutta meillä keskustelu on mennyt metsiin liikaa.
Jos Suomi joutuu joskus 2030 jälkeen jotakin metsistään EU:lle maksamaan, on Luke paljon vartijana. Ei käy kateeksi, varmaan ovat tehneet parhaansa. Eri tutkijoilla näyttää myös olevan erilaisia käsityksiä. Muuttaneet laskentamenetelmiä ja keksineet uuden maaperän mallinnuksiin liittyvän nielun 4.5 milj CO2 tonnia. Se ei ollut tiedossa kun Suomen tavoittesita sovittiin. Se perustuu mallinnukseen ja lisäksi se on kovin epätarkka (luottamusväli plus/miinus 80%). Yleensäkin vmi mittaustiedon ja maaperän mallinuksen yhdistäminen on kyseenalaista. Ilman hiilidioksidivuota mittaava pyörrekovarianssimenetelmä näyttää tuottavan suuremman nielun, kun puuttuvia kohtia käsitellään uudella paremmalla tilastollisella menetelmällä.
Jos suoperäinen maa muutetaan ojituksella metaanilähteestä hiilidioksidilähteeksi, eikö tällöin metaanin kasvihuonevaikutus pitäisi vähentää hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksesta ? Maaperä voi helposti muuttua päästölähteestä nieluksi ja päinvastoin. Erityisesti silloin kun hiilitase on pieni. Kaatopaikoilla metaani poltetaan soihdulla hiilidioksidiksi ympäristösyihin vedoten !
Kovarianssi viittaa useamman tekijän samanaikaiseen integrointiin. . . Koetin saada selvää Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta. Siinä näyttäisi olevan kyse hiilidioksidivuon mittausten tilastollisesta käsittelystä ja siitä miten tietoaukot (gaps) täytetään. Data on jostakin Fluxnet tietokannasta, jossa muutamia (5) mittauspisteitä myös Suomessa. Artikkeli kritisoi nykyisin käytettyä menetelmää, joka näyttäisi tuottavan liian pienen tuloksen.
Muistelen aiemmin lukeneeni jonkun tutkimuksen, jossa myös hiilidioksidi vuo/virtaus tutkimuksilla Kanadan metsät oli saatu hiilinieluksi toisin kuin aiemmin.
On varmaan mahdollista, että Luken arvioit varsinkin maaperän suhteen ovat rajusti pielessä, varsinkin kun tarkkuus plus/miinus 80% luokkaa. Puuston suhteen Luken arvioit ovat varmaan parhaita mahdollisia luotettavuudeltaan.
Susihan ei nyt ole ollenkaan uhanalainen paitsi EUn mielestä. 1950luvulta kanta lisääntynyt noin 30 yksilöstä nykyiseen noin 400 yksilöön. Taigalla kanta elinvoimainen. Tarvittaessa Suomeen tulee täydennystä idästä. Kerääntyneet länteen ehkä siksi että täällä hyvin ruokaa kuten peuroja. Meren yli ei pääse.
Liito-oravia on todella enemmän kuin kolmekymmentä vuotta sitten luultiin. Silloin luultiin niitä olevan 10000-30000 paria. Sittemmin tutkittiin tarkemmin ja löydettiin 140000 reviiriä/naarasta. Väitetään että on vähentynyt 1950-luvulta lähtien mutta tästä ei ole mitään täysin luotettavaa tai vertailukelpoista tietoa. Yleisempi länsi-Suomessa kuin idässä. Harvinaisempi Venäjän puolella kuin Suomen puolella erään vertailututkimuksen mukaan. Monesti viihtyy yöeläimenä keskellä asutusta.
Koetin kirjautua ja kommentoida. Voiko yksityishenkilö kommentoida? Organisaatio näyttää olevan välttämätön.
Luin kursorisesti tekstiä. Taas näyttää olevan ylisanoja ja johtajuutta koko maailmassa. Vähemmän sitä millä tavoitteet saavutetaan ja kenen kustannuksella. Seurannasta puuttui Suomelle hyvät tulokset antava kv. Biodiversity intactness index miksi ? Oli vain 2010 ja 2019 tehdyt arvioinnit. Kahden pisteen ja näin lyhyen ajan perusteella ei voi oikein vetää trendiä. Metsäluonnon kohdalla ei kuitenkaan ollut heikkenemistä kun taas tunturipaljakoilla oli eniten.
Kurki ilmeisesti tarkoitti kultasirkkua, joka ilmestyi Suomeen Oulun seudulle 1920-luvulla ja on nyt sieltä tiettävästi hävinnyt. Muuttaa todella itään Kiinaan. Ei tule mieleen juurikaan hävinneitä lintulajeja, jos sellaisiksi ei lasketa muutamia satunnaispesijöitä kuten esimerkiksi tunturipöllöä. Kuitenkin ne ilmestyvät takaisin hyvänä sopulivuotena.
