Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Hömötiainen on pikemminkin pohjoinen laji kuin eteläinen. Euroopan hömötiaisista on noin viidesosa Suomessa. Euroopassa se on taantunut kaikkialla.
Laitoin kuviin kuvan hömötiaispöntöstä, jonka näin täällä Lapissa. Hyvin näytti vetävän hömö ja lapintiaisia puoleensa kun siihen oli yhdistetty ruokintaakin. Ideana ”pöntössä” oli laittaa pehmeää lahopuuta pöntön sisään ja antaa tiaisen itse kovertaa pesäkolonsa. Näytti todella toimivalta idealta. En usko että hömötiainen pesii mihinkään tekopäkkelöön, koska se on liian kovaa puuta. Hömötiainenhan pesii nykyisin jopa lahoon kantoon.
Valkoselkätikka on hieman itäinen laji ja pesivä kanta (noin 350 paria) on viime vuosikymmeninä hieman noussut. Muutama vuosi sitten oli itäinen vaellus joka hieman vahvisti kantaa.
Sen sijaan melko samanlaisissa ympäristöissä viihtyvä harmaapäätikka on yleistynyt selvästi viime aikoina. Käpytikka ja palokärkikannat melko vakaat viime aikoina.
Parhaiten Kone Oy Herlinit, omaisuus noin 5 miljardia, suojelisivat luontoa ostamalla metsiä ja soita suojeluun. Nyt rahat menevät paljolti erilaisten aktivistien ja aktivistitutkijoiden (esim BIOS) tukemiseen Tuolla omaisuudella saisi ehkä hankittua 3-5% koko Suomen pinta-alasta jos en ihan väärin arvioinut. Kone Oy saa rahansa pääosin Kiinasta ja muualta Suomen ulkopuoleĺta. Sen 40000 työntekijästä vain 2000 on Suomessa.
Varmaan ja toivottavasti korjataan puut tulevaisuudessa isompina, mutta tuskin sellunkeitto loppuu koskaan kokonaan. Ei puusta saada mekaanisesti irti kaikkia kemikaaleja. Sellunkeitossa puusta saadaan irti enemmän erilaisia jakeita kuin tavallinen kansa luulee. Sellaisten tuotteiden valmistus kuin esim viskoosikuitu, selluloosa-asetaatti, nitroselluloosa, CMC , tärpätti, ligniinituotteet, mäntyöljy , erilaiset hartsit jne edellyttää sellunkeittoa. Puhumattakaan paperista ja kartongista. Kuumahierre on paljon energiaa kuluttavaa kun taas sellunkeiton jälkeen mustalipeän poltosta saadaan paljon energiaa. Tulevaisuudessa hiilidioksidi voitaneen ottaa talteen eri tavoin tai tehdä siitä esim synteettistä metaania.
Maailman painopisteet muuttuvat. EU kyllä säilyy ilman venäläisiä, mutta sen painoarvo kuihtuu mm sotimisen vuoksi. Saksan talous alkaa olla aika kurjassa kunnossa halvan energian ollessa ohi. Eurooppa on myös materiaaliköyhä. IT sektorillakaan eurooppalaiset eivät pärjää amerikkalaisille ja kiinalaisille. Ja sitten tämä yritetään hoitaa 800 mrd yhteisvelalla, josta Suomen osuus olisi laskennallisesti 14 mrd.
Euroopan isot valtiot hallitsivat aikanaan lähes koko Afrikkaa, Aasiaa ja Amerikkaa. Siirtomaavalta loppui toisen maailmansodan jälkeen vähitellen eikä paluuta vanhaan ole. Yhä useampi kehittyvä talous liitty Brics maihin.
