Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Poronhoito ei ole ikiaikaista, se alkoi vasta 1700-luvulla Tromssan seudulla. Sitä ennen poroa eli tunturipeuraa metsästettiin. Kun porot vähenivät siirryttiin niiden kasvatukseen. Poroja lienee nyt enemmän kuin luontaisesti. Ainakin jotkut tahot kritisoineet liian suurta määrää. Tuntureille, mm. Pallakselle , on tehty aidattuja kolmioita, joista näkee eron kasvillisuudessa kun porot eivät pääse kolmion sisään.
Puuta nyt kaadetaan ja kasvatetaan en sijassa siksi, että niistä tehdään moninaisia tuotteita. Ei ilmaston vuoksi. Korvataanko nämä tuotteet sitten fossiilista alkuperää olevilla. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole. Ilmastomielessä tehokkainta olisi BECCS (bioenergy carbon capture storage),jota mm. IPCC ehdottaa. Hiilensieppaus ja varastointi on vasta kehitysvaiheessa. Yksinkertaisin tekniikka olisi kasvattaa tukkipuuta, joka sitten varastoitaisiin sellaisiin olosuhteisiin, että hiili säilyy.
Anton Monti, tietokirjailija ja Anni Sinnemäen puoliso, esitti twitterissä Karjalan ja Petsamon takaisin valtaamista kun Venäjä on niin heikko. Entinen äärivasemmistolainen (autonomit, no borders yms) meni jopa äärioikeistosta ohi. Nyt näytti poistaneen tilinsä ilmeisesti palauteryöpyn vuoksi.
Tomperilla on melko yksioikoinen käsitys tutkimuksista. Yleensä ne julkaistaan ensi sijassa tieteellisissä lehdissä ja ovat vertaisarvioituja. Ei niinkään populaarilehdissä. Ekologia ei ole sama kuin luonnonsuojelu. Metsänhoitoppikin on soveltavaa ekologiaa. Yksi tutkimus ei yleensä muuta käsityksiä, tulosten pitää olla yleistettäviä ja toisettavia. Myös virhearvioinnit usein puuttuvat, varsinkin erilaissta mallinnuksista. Erilaiset seurannat kuten VMIt antavat tietoa nykytilanteestametsissö ja ovat ensiarvoisen arvokkaita.
Ei taida millään isommalla puolueella olla täysin puhtaat jauhot pussissa Fortumin suhteen. Fortum meni Venäjälle jo lähes 20 vuotta sitten ei Sipilän hallituksen aikana. Uniperin rahat saatiin myymällä sähköverkot Carunalle Haaviston ollessa omistajaohjausministeri. Nyt sitten Marin ja Tuppurainen antoivat Saksan ajaa Uniper konkurssin partaalle, jolloin s
Saksa sai sen hintaan 1.5 euroa osake, kurssi nyt 2.8 euroa.
Aikanaan valtionyhtiöiden johtokunnat olivat täynnä poliitikkoja. Sittemmin haluttiin täyttää ne ammattijohtajilla. Tulos ei yhtään parempi. Kuka muistaa vielä Soneran ja Enson surkeat kaupat.
Nämä asiat josta täällä väitellään löytyy kyllä oppikirjoistakin. Harvennuksilla saadaan aikaan enemmän tukkipuuta kiertoaikana, kokonaiskasvussa ei juurikaan eroa.
Tomperilla näytt olevan vankat asenteet, mutta vähemmän tietoa. Jopa pilkun paikka hukassa.
Mehtäukko, yritin virittää keskustelua siitä miten tämä Venäjältä tullut 10 milj m3 puuta korvataan. Suljetaanko tehtaita, rankaiseeko EU lisähakkuista jne. Ilmeisesti toivotonta, turha yrittää täällä. Tämän ketjun otsikkohan on Ukrainan kriisin vaikutus, ei pelkkä Ukainan kriisi.
Eikö nyt voitaisi keskustella miten Ukrainan sota vaikuttaa metsänhakkuisiin sotauhoamisen sijaan. Ilmeisesti lisää niitä Suomessa koska puuta ei enää osteta rajan takaa. Sieltä tullut vuosittain 10 milj m3 aiemmin. Entistä vaikeampi täyttää EUn hiilinieluvaateita? Force majoure tilanne?
Lukella kuten muillakin julkisilla laitoksilla on oma kanta johonkin asiaan, jos sitä virallisesti pyydetään. Silloin menee pääjohtajan kautta. Muuten kannat ovat lähinnä tutkijan tuloksia ja joskus mielipiteitä. Poliittisia paineita on moniin suuntiin.
BII indeksi mittaa kai lähinnä luonnon alkuperäisyyttä tai koskemattomuutta (intactness). Miinusta tulee lajien häviämisestä ja toisaalta ilmeisesti myös vieraslajeista, jotka tuotu ihmisen toimesta. Täytyy perehtyä tutkimukseen vielä tarkemmin.