Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Suomen asema oli 1800luvulla monessa mielessä itsenäisempi. Lait voitiin pääosin säätää itse, oma valuutta, voitiin vihdoin siirtyä suomenkielen käyttöön virkakielenä , eikä kovin paljon tarvinnut osallistua Venäjän sotiinkaan. Pari kuvernöörin virkaa Alaskassa. Suomi osallistui itsenäisenä valtiona Tukholman olympialaisiin 1912 ei osana Venäjää. Nyt lainsäädännöstä noin 70% tulee EUsta.
Luin Teemu Keskisarjan kirjan Hattujen sota. Täysin turha sota, Ruotsi hyökkäsi, käytiin vain yksi isompi taistelu Lappeenrannassa ja sitten peräytyminen ja antautuminen Helsingin Kampissa. Ruotsissa teloitettiin sotapäälliköt Lewenhaupt ja Buddenbrock. Ruotsi menetti Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan, raja Kymijokeen 1742.
Metaanin ja hiilidioksidin taustapitoisuus pyritään mittaamaan jossakin kaukana suurista päästölähteistä. Tietääkseni se tehdään yleensä Hawaijilla, keskellä Tyyntä valtamerta. Lopulta tämä on se merkitsevä pitoisuus maapallon kannalta.
Kaupunkikeskustoissa ilman hiilidioksidipitoisuus voi olla jopa lähellä 1000 ppm kun tämä maailmanlaajuinen keskiarvo on noin 420 ppm nyt. Metsän kasvaessa hiilidioksidin pitoisuus laskee päiväaikana
Kyllä metaanin mittaus onnistuu monella tavoin. Ongelma on että päästöt ovat niin riippuvaisia olosuhteista ja säästä. Lämpötila, tuulensuunta ja voimakkuus kosteusolosuhteet jne vaikuttavat. Parhaiten pystytään mittaamaan mikrometeorologisilla menetelmillä jossa samassa sääasema ja IR-mittaus säteellä. Kammiomittausten edustavuus on sekä pinta-alallisesti että ajallisesti yleensä surkea. Itse olen mittaillut metaania kaatopaikoilta ja sekin on vaikeaa. Muutamaan mittauspisteeseen ei voi luottaa kun vaihtelu kertaluokkaa 1000.
Jos metaania kuitenkin purkautuu ilmakehään jatkuvasti, on sillä ilmastoa lämmittävä vaikutus jatkuvasti. Ilmakehässä metaanipitoisuus nousee koko ajan, vaikka puoliintumisaika on 12 vuotta. Metaani muuttuu ilmakehässä hiilidioksidiksi. Ratkaisevaa on kumpi on vallitseva trendi pitkällä aikavälillä, hiilen sitoutuminen suohon vai hapettoman tilan metaanipäästöt. Tätä ei Lukekaan oikein osaa sanoa sivuuttaa ongelman.
Ei hakkuut ole olleet 90 milj m3, vaan poistuma, jossa mukana paljon muutakin kuten hakkuutähteet ja luonnonpoistuma(joka tapahtuisi ilman hakkuitakin). Hakkuut olivat 1960 luvulla tasoa 60 milj m3 ja nyt vastaava luku on noin 75 milj m3. Luken/Mäkipään lukuihin on yllättäen putkahtanut 4.5 milj. m3 päästö suometsissä. Sitä ei silloin ollut kun 2035 hiilineutraalisuus asetettiin tavoitteeksi. Ruotsi ei perusta samaa asiaa ollenkaan hiilinieluihin ja siksi tavoite 2045. Jos suometsät ovat muuttuneet metaanilähteestä hiilidioksidi lähteeksi, niin miksi tätä metaani päästöjen vähenemään ei ole huomioitu. Metaani on kuitenkin noin 60 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi 20 vuoden aikajänteellä. Kaatopaikoilla on usein metaanin keräysputket ja soihtu, jolla metaani muutetaan vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Isoilla myös energialaitos. Yhtäkaikki maaperäpäästöjen epävarmuudet ovat valtavia, suuruusluokkaa plus/miinus 80%. Liikenteen ja teollisuuden päästöt taas tunnetaan parin prosentin tarkkuudella.
Kannattaa lukea Harri Laurikan blogikirjoitus Bioenergia ry sivuilta. Selviää miten epävarmoihin ja muuttuviin oletuksiin Suomen 2035 ilmastopolitiikka perustuu toisin kuin Ruotsissa, joka ei laske paljoa nielujen varaan ja tavoite vuodessa 2045. Myös Laurikan toimenpide-ehdotukset ok. Ei se Petteri Orpon heitto muuttuvista luvuista ihan väärä ollut.
