Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tomperi meneekö promillet ja prosentit sekaisin ? Tämä 0,07 prosenttia on 0,7 promillea. Siis promille on prosentin kymmenesosa.
Jotenkin täällä unohtuu että ilmaston lämpenemisen primääri syy on fossiilisten polttoaineiden massiivinen käyttö maailmassa. Myös Suomen kohdalla yli 70% tulee energiasektorilta ja turpeen käyttö on nykyisin melko pientä. Suomi on NASAn mittausten perusteella hiilinielu kokonsisuudessaanja Suomen päästöt promillen luokkaa ja Suomen metsät 0,6% maailman metsistä.
Tomperi, kyllä turve on kivihiiltä parempi 100 vuoden aikajänteellä. Siitä on mm ruotsalaisen IVLn tutkimus. Turvetuotantoalue voidaan lopuksi metsittää. Kivihiilikaivos huonommin.
Siis mikä Ranan päättelyssä oli pielessä? Keikahduspisteistä ollaan montaa mieltä eikä Ippc:n viimeisen raportin mukaan ne ole todennäköisiä. ”Ei tästä mikään maailmanloppu tule, ei lähellekään” (lainaus Petteri Taalakselta).
Hemputtaja,
kostea ja hapeton suo tuottaa metaania ja kuivattu suo hapettuessaan hiilidioksidia.
Jääkausi myllää kyllä kaikki maat ja vuoret uuteen uskoon. Mutta kumma kyllä Siperiassa ei oikein ole ollut jääkautta. Pelkkä kylmyys ei saa sitä aikaan, vaan pitää sataa myös runsaasti.
Luken blogi soiden hiilinielesta ja sitä seurannut keskustelu (Ojanen) oli hyvä ja valaiseva. Suot ovat usein lyhyellä aikavälillä usein metaanilähde mutta pitkällä aikavälillä hiilinielu. Laskenta tehdään vain yhden vuoden näkökulmasta ja 100 vuoden kertoimilla. Totta on myös että ojitetun hiiltä päästävä suon päästöistäpitäisi vähentäämetaanipäästöjen lakkaaminen (Kurki).
Teräksessä tarvii aina olla pari prosenttia hiiltä, vaikka se olisi valmistettu ilman hiilipelkistystä.
Ssab:n päästöt 4.5 milj CO2 tonnia, Helenin 3 milj ja Nesteen 3 milj. Eli nämä yhteensä noin 10 milj co2 tonnia, noin 25% Suomen päästöistä tulee kolmesta yrityksestä.
Aurinkopaneelit alkavat olla energian suhteen positiivisia vasta 4-5 vuoden kuluttua. Elinkaari noin 30 vuotta ja jäteongelmaa ei ole vielä ratkaistu kunnalla. Aurinkovoimaa pitäisi rakentaa joutomaille tai vaikkapa turvepelloille, ei metsiin jotka imevät hiiltä jatkuvasti.
Metsäkatoa aiheuttaa kyllä eniten rakentaminen, kuten suurnopeusradat ja muu infra ja myös tuulivoima, koska sen energiatiheys on pieni. On myös järjetöntä rakentaa aurinkovoimaa kaatamalla metsä pois alta.