Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Myös voitaisiin keskustella ovatko vaikutukset Suomelle enemmän positiivisia vai negatiivisia. Käsittääkseni enemmän ensimmäisiä. Muistan lukeneeni jonkun kv tutkimuksenkin aiheesta, jossa hyötyjiä ovat Pohjoismaat,Kanada ja Venäjä. Toki meidän on ajateltava koko maailmaa. Mutta ihmetyttää kun negatiivisena tipping pointtina on esitetty jo käynnissä oleva Sahelin vihertyminen ja monsuunit. Siis autiomaa ei saisi vihertyä?
Ok. Netistä löytyy kuitenkin paljon kritiikkiä. Lähinnä siitä että 1930 luvun lämpökausi on häivytetty. Se ei ollut pelkästään eurooppalainen ilmiö, vaan ilmeni myös Amerikan mantereella. Silloin oli kuumia kesiä ja pölymyrskyjä. Dust bowl ilmiö. Vanhemmat Mannin lämpötilatiedot perustuivat epäsuoraan proxy dataan. Jonkun Kalifornialaisen männyn vuosirenkaisiin jne. Vuosirenkaat kuvaavat vain kesälämpötilaa ja tässä yhteydessä ne näytetään hyväksyttävän toisin kuin Suomessa. Dansgaardin tekemissä Grönlannin jäätikkötutkimuksissa näkyy myös 1930 luvun lämmin aika. Samoin 1600 ja 1800 luvun kylmyys sekä Keskiajan lämpökausi.
Oli miten oli, elän mieluimmin tässä 2 C lämmenneessä Suomessa mieluimmin kuin 1800 luvulla, jolloin toistuvat nälkävuodet olivat ongelma.
Maanantaina 25.3. 2024 on Fortumin yhtiökokous Messukeskuksessa. Sinne voi ilmoittautua jos omistaa yhdenkin osakkeen. Aion mennä katsomaan mihin rahoja on taas hassattu? Hallintoneuvoston jäsenille on ehdotettu jopa 44% palkankorotusta. Saa nähdä tuleeko äänestys. Omistajaohjausministeri on Adlercreutz. Hänen kantansa ratkaisee koska valtio omistaa Fortumista yli 50%.
Pöllöjen määrät vaihtelevat paljon. 1800 luvun puolivälissä Suomessa ei ollut lehtopöllöä ollenkaan. Levisi vasta vuosisadan lopussa. On enemmän kulttuuriympäristön laji kuten myös sarvipöllö. Äsken Lempäälässä löytyi kaksi lehtopöllöä talon savupiipusta.
Petkeles ei näytä pääsevän ulos kuplasta. Viesti menee siksi kuuroille korville. Onneksi vihreissä piireissä on joitakin järkeviä kuten Ville Aarnio jonka kanssa voi keskustella järkevästi.
Mielenkiintoinen on Ulla Montinin Meidän metsämme järjestö joka käyttäytyy niin kuin omistaisi yksityismetsät.
Promillen kanssa sekoillut oli ministeri Harakka ja 5 potenssiin 3 kompastunut presidentti Stubb. Stubbilta saa myös halkoja halvalla.
Kaikki poliitikot eivät tiedä että promille on prosentin kymmenysosa tai paljonko on 5 potenssiin 3. Nimet voitte arvuutella.
Toisin kuin luullaan, Suomessa ei ole paljon kuntia. Saksassa on 11000 ja Ranskassa 36000. Kaikki riippuu kunnan tehtävistä. Nyt niiltä poistui soteuudistuksen myötä puolet tehtävistä. Tämä vähentää yhdistymistarvetta.
Toinen ääripää on Kanadan tavoin joku ”unorganized northern area”, jossa ei ole juuri palveluja eikä tarvi maksaa veroja. Tällainen on Ontarion pohjoisosassa. Varmaan osa suomalaisista muuttaisi sellaiseen veroja pakoon.
<p>Michael Mannin lätkämailarekonstruktio on vain yksi tutkimus monien joukossa. Sitä on paljon kritisoitu taustadatan epäyhtenäisyyden ja epäluotettavuuden vuoksi. Ei kai IPCC siihen enää pelkästään perusta. </p>
Näin on. Verrataan vaikka Norjan öljyyn joka lasketaan pääosin käyttäjämaan päästöksi. Ilmeisesti tästä syystä myös NASAn mittaukset pitävät Suomea hiilidioksidinieluna.
Vaikka metsänkasvu ja hiilinielu on laskenut, Suomen metsien hiilivarasto ja puukuutiomäärä on kasvanut jonkin verran.