Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
<p>Tommolanheikki, elintasoero oli kyllä toisinpäin ennen sotaa. Ukrainan bkt/henki n. 5000 usd/henki, Venäjä noin 10000 usd/henki. Turkin, Kiinan ja Venäjän bkt/ henki näyttää olevan samaa tasoa. Tilastoja löytyy Globaliksesta.</p>
<p>Eihän ne uudistamiskulut välttämättä niin suuria ole. Itse selvisin 20 vuotta sitten noin 500 euroa/ha. Osan uudistunut luontaisesti, tuli tietysti ensin koivikko. Ei metsässä tarvi välttämättä niin paljoa raivaussahan kanssa kulkea, Yksi kertakin voi riittää. Lisäksi hoitokulut voi vähentää pääomatuloista nykyisin. </p><p>Ajelin keskisen Ruotsin halki reitin Uumaja-Sundsvall-Åre-Trondheim ja takaisin Sollefteon kautta Uumajaan. Metsät olivat hyväkasvuisia ei metsätuhoja näkyvissä, eikä suometsissä ollenkaan koska maasto niin vuoristoista. Jatkuvaa kasvatusta en juurikaan nähnyt tai osannut tunnistaa. Jonkin verran näkyi Siemenpuu hakkuita. Aukkoja oli paljon kuten Suomessa, osa hyvin suuria. Myytävänä näkyi olevan myös heinittynyttä metsäpeura. Metsät olivat usein myös hyvin tiheitä ja raivaussahatöitä ja harvennuksia tehty Suomea vähemmän. En tiedä minkälainen uudistamisvelvoite Ruotsissa oikein on.</p>
Tanskassa on tuulivoimaa ihan Kööpenhaminan liepeilläkin, mutta Helsingissä ja Uudellamaalla ei juuri mitään. Selityksenä on ollut armeijan tutkat mutta nyt kun ollaan Natossa sekään selitys ei oikein enää päde. Tanskassa monet tuulivoimalat ovat osuuskuntien omistamia, mikä vaikuttaa niiden hyväksyttävyyteen.
Katselin vielä tätä Nasan updown tutkimusta, jossa Suomi oli hiilinielu 2015-2020. Siinähän ei erotella fossiilista tai biogeenistä hiilidioksidia. Tällöin se laskee myös puun polttamisesta tulevan hiilidioksidin Suomen päästöksi, vaikka EU ei niin tee ainakaan toistaiseksi. Joten jos puusta poltetaan 55%, se näkyy kyllä hyvin. Samoin jopa Venäjältä tuotu hake näkyy Suomen päästöjä, ei Venäjän.
Indeksi on indeksi, eikä sitä pidä lukea niin että 96% tarkoittaa 4% täydellisyydestä. Se mittaa lähinnä maan käyttöä eri maiden välillä.Suomi saa hyvät pisteet suuresta metsämaan osuudesta. Ei Kyproskaan ole täydellinen, keskellä saarta saastunut tekojärvi ja metsiä myös hävinnyt. Miksi Suomelle valittu tämä SSP2_keskitien skenaario vaikuttaa minustakin kummalliselta.
Metsissä laidunnettiin erityisesti nuorta karjaa, jota ei tarvinnut käydä lypsämässä. Ainakin vielä 1960 luvulla toimittiin niin. Ongelma saattoi olla veden saanti, siksi purojen varrella olevat metsät olivat arvossaan. Ongelma metsälaidunnuksessa oli suurten metsäalueiden aitaaminen. Omasta metsästäni 1,3 ha oli määritelty laitumeksi, nyt kasvaa hyvin metsää.
