Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä meillä korkean jalostusarvon tuotteita, mutta kyse on myös määristä. Esim Ahlström tekee monia tuotteita selluloosasta. Stanolien ja syöpälääkkeiden määrä on pieni. Monia muitakin kemikaaleja on mahdollisuus tehdä puusta. UPM kai suunnittelee jotakin biokemikaalitehdasta Saksaan.
Huonekalut olisi yksi mahdollisuus, mutta uusien brändien luonti on vaikeaa. Nyt ne tehdään itäEuroopan puusta Ikean toimesta.
Korkean jalostusarvon tuote on myös hyvä kirja, joka säilyy kirjahyllyssä yli 100 vuotta. Minulla tällaisia useita mm Cajanderin metsänhoito’oppi.
Minulle kyllä sopisi metsän myyminen hiilinieluksi näillä päästökaupan hinnoilla ts. vajaa 100 euroa/m3. Tietysti täytyisi pidättäytyä hakkuista sitten esim 50 tai 100 vuoden ajaksi. Mutta valitettavasti näin ei voi tehdä kun Suomen hiilinielu on sosialisoitu valtion ja EUn toimesta. Suomalaiset yrityksetkin ostavat hiilinielua ulkomailta.
Yleensä näitä ilmastovaikutuksia tarkastellaan 20 tai 100 vuoden aikajänteellä. Näille ajoille on määritetty kasvihuonekaasuille kertoimet. Erityisesti metaanille aika on merkittävä tekijä sikäli että sen kerroin on 60 20 vuodelle ja 25 sadalle vuodelle. Jos metaanipäästöt kasvavat ennallistettaessa, ei hyvä 20 vuoden ajalla.
Väärinhän se on jos halutaan selvittää miten paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut. Väärin on myös että rangaistaan lämpimimmistä kesistä joihin Suomen vaikutus on promilleluokkaa. Ojitukset voisi kyllä mielestäni lopettaa.
Käytetty kammiomittaismenetelmä on myös melko epäluotettava erityisesti edustavuutensa vuoksi. Kerralla mitataan vain alle neliömetrin päästöt ja myös ajaĺliset vaihtelut suuria. Luotettavampia tuloksia saadaan torni/mikrometeorologisilla menetelmillä, mutta se on kallis menetelmä.
Luotettavuudesta voisi kysyä vaikka Raisa Mäkipäältä. En tiedä vastaako.
