Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
<p>Siis mitä kysymyksiä on esitetty???</p>
<p>Huippuvuoridokumentteja on tehty lukuisia ennenkin, miksi taas yksi lisää. Mm. YLEn Seppo Ohtonenkin kävi siellä tiettävästi juuri äsken. Yksittäisen ihmisen lentelystä tulee helposti isot yksilökohtaiset päästöt. Muutenkin moni ilmastonmuutoksestakin paljon puhuva poliitikko näyttää omaksuneen ns celebrity lifestylen. Mm. Sanna, Ilmari yms. Kansainvälisesti valtavat päästöt mm Bill Gatesilla, Taylor Swiftillä, Paris Hiltonilla.</p><p> </p>
Niin kyllä minäkin olen yliopistolla huomannut sen, että kaikki eivät hahmota esim mitä väitöskirjan tavoite on. Ei se että siirretään muiden tuottamaa tietoa uuteen muotoon, vaan se että pystytään tuottamaan jotakin uutta tietoa ja arvioimaan omia tuloksiaan kriittisesti. Kaikennäköiset höpöväitöskirjat menevät nykyisin läpi. Esimerkkinä vaikka Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaajana Suomessa.
Hesarin otsikko on kummallinen. Luontoa on myös ihmisen muokkaama metsä, ei vain vanha koskematon.
Uhanalaisuusarvioinneissa on se ongelma v että niitä on tehty Suomessa vasta 2000 luvulla 3 krt. Todennäköisesti 100 vuotta sitten tilanne ei ollut juurikaan parempi, ainakin jos katsotaan nisäkkäitä. Suomeen on myös levinnyt enemmän uusia lintulajeja. Alunperin IUCN kriteerit on tarkoitettu luonnontieteellisille alueille , eikä varsinkaan maakuntatasolle. Suomen arvioinneissa on myös systemaattisen virheen vaara, koska tarkasteltava lajimäärä on kasvanut joka kerta. Kun mukaan tulee uusia harvinaisempia lajeja, on mahdollista että niistä löytyy todennäköisemmin uhanalaisia.
On tehty joitakin vertailuja itärajan molemmin puolin. Yllätys oli esim se, että liito-oravaa ei siellä ollutkaan enempää kuin Suomen puolella. Myös joutsenia ja kurkia oli vähemmän, mutta metsäkanalintuja enemmän kuten oli odotettavissa.
Puuenergiasta suuri osa on selluteollisuuden sivutuotteena tulevaa ligniinin/mustalipeän polttoa. Sellutehdas tuottaa energiaa 2.4 krt oman tarpeensa. Lisäksi tulevaisuudessa poltosta syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen tai tehdä siitä vedyn kanssa ns sähköpolttoaineita. IPCC näyttää edelleenkin suosittelevan BECCS (Bioenergy carbon capture storage) teknologiaa. Siihen on vielä matkaa, mutta tutkimus on aktiivista. Yksinkertaisin versio olisi tukkipuiden kasvattaminen ja niiden varastointi kuiviin olosuhteisiin.
Tiede ei anna yksiselitteistä vastausta siihen miten metsiä on hoidettava. Kaikki riippuu asetetuista tavoitteista. Hiilinielun ja monimuotoisuuden kasvattaminen voivat toimia samaan suuntaan jonkin aikaa, muttei pitkällä tähtäimellä.
Metsänomistajat, minä mukaan luettuna, myisivät varmaan metsänsä mielellään hiilinieluksi, jos se olisi mahdollista. Nyt se, että Suomi ja EU ovat tavallaan sosialisoineet hiilinielun. Kaksoislaskenta ehkäisee tavallisen metsänomistajan tulot metsien hiilonielusta. Puun myyntitulot olivat viimevuonna 2 mrd tasoa, ja muut tulot lähellä nollaa tietääkseni. Jos vanha metsä tai hiilinielu on niin arvokasta siitä pitäisi myös maksaa. Ei pelkästään maapohjan ja sen hetkisen puun hinta.
