Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tiede ei anna yksiselitteistä vastausta siihen miten metsiä on hoidettava. Kaikki riippuu asetetuista tavoitteista. Hiilinielun ja monimuotoisuuden kasvattaminen voivat toimia samaan suuntaan jonkin aikaa, muttei pitkällä tähtäimellä.
Metsänomistajat, minä mukaan luettuna, myisivät varmaan metsänsä mielellään hiilinieluksi, jos se olisi mahdollista. Nyt se, että Suomi ja EU ovat tavallaan sosialisoineet hiilinielun. Kaksoislaskenta ehkäisee tavallisen metsänomistajan tulot metsien hiilonielusta. Puun myyntitulot olivat viimevuonna 2 mrd tasoa, ja muut tulot lähellä nollaa tietääkseni. Jos vanha metsä tai hiilinielu on niin arvokasta siitä pitäisi myös maksaa. Ei pelkästään maapohjan ja sen hetkisen puun hinta.
Nyt aamuisen dokumentin perusteella nisäkkäiden tilanne näyttää Suomessa olevan parempi kuin 100 vuoteen. Ahmakin on levittäytynyt nyt Tampereen seudulle, havaintoja viimeksi viime viikolta.
Harvalta on jäänyt käpytikan runsastuminen huomaamatta tänä syksynä
Tuntuu olevan enemmän kun aikoihin johtuen mm vaelluksesta.
Kottarainen ja kivitasku eivät kyllä ole mitään varsinaisia metsälajeja. Jos jotkut varpuslinnut taantuneet, vastaavasti monet suuret lajit lisääntyneet. Esim joutsen, kurki, useat haikaralajit, merikotka jne.
Bild lehden luotettavuus lienee vähintäänkin samaa luokkaa kuin suomalaisten iltapäivälehtien. Em uutinen perustui jonkun tutkivan journalismin ryhmän selvitykseen, vaikuttaa periaatteessa uskottavalta. Sotaväsymys alkaa vaikuttaa ja samaan aikaan Saksassa tehdään sosiaaliturvan leikkauksia.
Amerikkalaisten libertaarien ajatuksiin sodasta voi perehtyä esim Antiwar.com sivustolta.
Alkaa näyttää siltä, että sodassa rajat alkavat vakiintua lähelle nykytilaa. Ilmeisesti Saksan ja USA n taholta painostusta neuvotteluiden aloittamiselle (Bild lehti). Berliinissä oli mielenosoitus aseapua vastaan eilen. Ja USA:sakin paineita vähentää tukea merentakaiselle sodalle.
Yleisiä harhakäsityksiä keskusteluissa näyttävät olevan usko siitä että Suomessa hakataan metsää enemmän kun se kasvaa. Toinen sellainen on että.puun poltto ei lasketa päästöksi. Sehän lasketaan heti päästöksi lulucf-sektorilla. Jotkut huomaamattaan esittävät jopa sen laskemista kahteen kertaan.
Kyllähän täällä on näkynyt monenlaisia näkemyksiä.
Itse kävin kerran Metsäkeskuksen retkeilyllän UPM:n metsissä. Siellä metsänhoitotatapa oli nopea istutus kuvion läpikäynti raivaussahalla noin 5 vuoden jälkeen. Ei mitään muuta ennen ensiharvennusta. Näin saadaan parempi kannattavuus. Itse olen laittanut taimet muokkaamattomaan ja hyvin onnistuneet. Samoin vain puolet normimäärästä. Kuusi-koivusekametsä tullut. Hieman parempi tulos olisi saatu varmaan mätästyksellä.
Leenaa taas näemmä taas ahdistaa.
Metsälinnuissa on sekä tiheää metsää että aukeita suosivia lajeja näin vanhana ornitologina sanoisin. Jotkut hyötyneet nykyisestä metsänhoidosta jotkut ei.
Leena yrittää lällättelyllä sivuuttaa asian ytimen. Sen että EU näyttää jatkuvasti kasvattavan valtaansa jäsenvaltioiden kustannuksella. Eikö siis saisi olla eri mieltä komission kanssa. Kansalaisilta on myös jäänyt huomaamatta että EUn virkamiehet muodostavat eräänlaisen uuden aateliston. Loistavan suuri palkka ja veroa maksetaan vain noin 10%. Usein vielä on edetty poliittisesti pätemättömyyden tasolle. Esim Timmermansin tausta on ranskan kirjallisuuden tutkimus.