Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
<p>Sukuputtoaaltoja on siis ollut monta. Puhutaan myös luonnollisesta sukupuutosta. Kuudes aalto alkoi silloin kun ihminen alkoi metsästää. Miten se ilmenee Suomessa. Suomen kohdalla sukupuuttoon kuollut laji voi myös palata, kuten metsäpeura. Myös eräät lähes sukupuuttoon kuolleet lintulajit voivat palata.</p>
<p>Eivät ole metsät hävinneet etelästäkään, ovat vain talousmetsää. Suomen metsiä on kaskettu , poltettu tervaa jne vuosisatoja. Varsinaisia puupeltoja edelleenkin vähän ja nyt näyttävät suositukset muuttuvan taas sekametsän suuntaan. Tammi tuntuu leviävän myös talousmetsiin, ainakin Tampereen ja Kouvolan seudulla. Omassa metsässäni neljänneksi yleisin puulaji. Pitäisikö poistaa kin ei ollut ennen. Mielestäni lisää monimuotoisuutta. Pystykarsintaa on kyllä harjoitettu Suomessa vähän, lähinnä saksalaisten juttu.</p><p> </p><p> </p><p> </p><p> </p>
<p>Huippuvuoridokumentteja on tehty lukuisia ennenkin, miksi taas yksi lisää. Mm. YLEn Seppo Ohtonenkin kävi siellä tiettävästi juuri äsken. Yksittäisen ihmisen lentelystä tulee helposti isot yksilökohtaiset päästöt. Muutenkin moni ilmastonmuutoksestakin paljon puhuva poliitikko näyttää omaksuneen ns celebrity lifestylen. Mm. Sanna, Ilmari yms. Kansainvälisesti valtavat päästöt mm Bill Gatesilla, Taylor Swiftillä, Paris Hiltonilla.</p><p> </p>
Niin kyllä minäkin olen yliopistolla huomannut sen, että kaikki eivät hahmota esim mitä väitöskirjan tavoite on. Ei se että siirretään muiden tuottamaa tietoa uuteen muotoon, vaan se että pystytään tuottamaan jotakin uutta tietoa ja arvioimaan omia tuloksiaan kriittisesti. Kaikennäköiset höpöväitöskirjat menevät nykyisin läpi. Esimerkkinä vaikka Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaajana Suomessa.
Hesarin otsikko on kummallinen. Luontoa on myös ihmisen muokkaama metsä, ei vain vanha koskematon.
Uhanalaisuusarvioinneissa on se ongelma v että niitä on tehty Suomessa vasta 2000 luvulla 3 krt. Todennäköisesti 100 vuotta sitten tilanne ei ollut juurikaan parempi, ainakin jos katsotaan nisäkkäitä. Suomeen on myös levinnyt enemmän uusia lintulajeja. Alunperin IUCN kriteerit on tarkoitettu luonnontieteellisille alueille , eikä varsinkaan maakuntatasolle. Suomen arvioinneissa on myös systemaattisen virheen vaara, koska tarkasteltava lajimäärä on kasvanut joka kerta. Kun mukaan tulee uusia harvinaisempia lajeja, on mahdollista että niistä löytyy todennäköisemmin uhanalaisia.
On tehty joitakin vertailuja itärajan molemmin puolin. Yllätys oli esim se, että liito-oravaa ei siellä ollutkaan enempää kuin Suomen puolella. Myös joutsenia ja kurkia oli vähemmän, mutta metsäkanalintuja enemmän kuten oli odotettavissa.
Puuenergiasta suuri osa on selluteollisuuden sivutuotteena tulevaa ligniinin/mustalipeän polttoa. Sellutehdas tuottaa energiaa 2.4 krt oman tarpeensa. Lisäksi tulevaisuudessa poltosta syntyvä hiilidioksidi voidaan ottaa talteen tai tehdä siitä vedyn kanssa ns sähköpolttoaineita. IPCC näyttää edelleenkin suosittelevan BECCS (Bioenergy carbon capture storage) teknologiaa. Siihen on vielä matkaa, mutta tutkimus on aktiivista. Yksinkertaisin versio olisi tukkipuiden kasvattaminen ja niiden varastointi kuiviin olosuhteisiin.
