Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Niin hyvä vertailukohde Helsingille on Tukholma, siellä yli 70% energiasta tuotetaan uusiutuvilla (Helsinki noin 10%). Fortum on siellä juuri rakentanut bio-CHP-laitoksen Värtanille. Siellä Tukholmassa käytetään erilaisia biomassoja, kuten pellettejä, oliivin puristusjätettä, biokaasua ja ennenkaikkea siellä käytetään Helsinkiä enemmän lämpöpumppuja. Kaupunkien monopolilämpöverkot/yhtiöt usein estävät taloja käyttämästä maalämpöpumppuja. Muistaakseni Tukholmalla on ollut jopa oma pellettitehdas.
Osakeindekseihin sijoittavat indeksirahastot ovat edullisia, muttei juuri tällä hetkellä kun kurssit ovat vielä voimakkaassa laskussa (Hex jotakin 8750 tänään).
Sen sijaan metsärahaston (esim UB Metsä) tuotto tuskin menee nollille koskaan. Kulut toki ovat suuria, varsinkin OP Metsä rahastossa. Merkintäpalkkio 4% ei mitenkään perusteltu.
Ei CHP-voimaloita pidäkään ajaa alas, ne ovat järkeviä koska talvella tarvitaan sekä sähköä että lämpöä enemmän. Ongelma on vain niiden yleisin polttoaine kivihiili. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa voidaan käyttää polttoaineena myös biomassoja (hake, puujäte, sellutehtaiden mustalipeä yms), jätteitä (joita Helsingissä riittää) tai edes maakaasua, joka on hieman kivihiiltä parempi vaihtoehto.
Osmo Soininvaara on pitkään puolustellut Helenin kivihiilen polttoa sillä, että se on yhteistuotantoa. On myös muistaakseni ollut mukana Helenin hallinnossa.
Puunhalaaja, kyllä olen huomannut Slovakian yms uutiset.
Väitteeni vihreiden kivihiilen ja maakaasun vähättelystä perustuvat lähinnä siihen, ettei dellinen hallitus saanut tällä saralla juuri mitään aikaan ja siihen, että Helsingissä (kivihiilen suurin käyttäjä, 90% fossiilisilla) vihreät ovat 2. suurin puolue. Myös Suomen luonnosuojeluliiton puheenjohtaja vähätteli kivihiilen merkitystä muutama vuosi sitten.
Kyllä yksilöillä on vastuunsa, mutta silti asoiden mittakaavat on pidettävä mielessä. Suomen metsät eivät yksin (0,6% maailman metsistä) eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta. Ovat tällä hetkellä suurempi hiilinielu kuin Kanadan metsät (joiden pinta-ala 10-kertainen). Tehokkainta saattaisi olla energiateknologioiden (aurinko, tuuli jne) vienti Intiaan ja Kiinaan jne. Suomi on myöskin eräs eniten päästöjä vähentäneistä maista jo nykyisin (verrokkivuosi 1990 jälkeen: parhaita ovat Ruotsi, Venäjä ja entiset Neuvostotasavallat). Huonoimpia taas nopeasti ”kehittyneet” maat kuten Intia, Kiina jne. Olen jotenkin aika pessimistinen, varsinkin kun väestö kasvaa hurjaa vauhtia. Ihminen on kyltymätön, kun joku päästölähde saadaan kuriin, niin taas keksitään uusia kulutustarpeita kuten matkailu ja viihde.
Olen huomannut, että ns. perinteiset luonnosuojelijat ja vihreät eivät ole toimineet kovin aktiivisesti esimerkiksi kivihiilestä luopumiseksi. Sen sijaan ovat kylläkin vastustaneet innokkaasti CO2-päästötöntä ydinvoimaa, osin populistisin pelottein.
Itse aikanaan 1997 hakkautin vanhan metsäkuvion siten, että neuvoin jättämään kaikki lehtipuut pystyyn (lähinnä koivua ja haapaa). Koivu uusiutuu luontaisesti aukkoon hyvin ja haapoja on mielestäni turha kaataa, jos niille ei ole ostajaa. Sitäpaitsi yksi kaadettu haapa lykkää kymmeniä uusia juurivesoista. Sitten myöhemmin olen istutellut aukkopaikkoihin kuusia. Nyt paikalla lähinnä koivu-kuusi sekametsä. Joukossa on jonkun verran tammeakin.
Kyllä työttömyysvakuutusmaksua peritään myös liittoihin kuulumattomilta , jotka eivät ansiosidonnaista koskaan saa. Tämä on selvä epäkohta, jota on yritetty korjata huonoin tuloksin. Tässä prof. Roope uusitalon kommentteja asiaan. Taisivat myös Siniset äsken esittää, että ansiosidonnaista maksettaisiin kaikille. Se lienee kuitenkin melko kallista ?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001900170.html
Laskin karkeasti, että työurani aikan olen maksanut ay-jäsenmaksuja suuruusluokkaa 35000 euroa. Melko suuri summa. Tällä summalla olisi voinut joskus saada lakiapuakin ja ennenkaikkea sijoittaa rahat paremmin ja tuottavasti. Työttömyysturvan olisi sitten voinut järjestää vaikka Loimaan kassan kautta.
Nyt taas näyttäisi LUKE:n Asikaisen mukaan metsien hiilinielu sittenkin olevan huomattavasti suurempi kuin vielä pari vuotta sitten tehty arvio. (Energia ja ilmastostrategia 2016). Silloin sen arvioitiin olean alimmillaan 2025-2034 vain alle 10 milj tn CO2/vuosi, nyt uusi arvio on yli 30 miljCO2 tn/vuosi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.335414
Tätä ei näemmä ole uutisoitu esim. Ylellä mitenlään ?
