Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ulkomaista työvoimaa näyttää olevan nykyisin melkoisesti myös Suomen metsissä. Kävin juuri kävelyllä lähimetsässä ja siellä touhusi kolme virolaista raivaussahan kanssa. Olivat UPM:n töissä harentamassa kunnan omistamaa metsää. Ilmeisesti tekevät urakkatyötä kun näin pyhänäkin ovat metsässä.
UPM näyttää hoitavan metsiään siten, että käydään vain kerran raivaussahalla läpi noin 5 vuoden iässä.
Kv. vertailussa ollaan hyviksiä mm. sen tähden, että Suomen hiilidioksidinielu on edelleen maailman suurimpia ja paljon parempi kuin EU:n keskiarvo. Myöskin parempi kuin Venäjällä tai Kanadassa. Tietääkseni on puhuttu 80 milj. m3 hakkuumääristä v. 2015. Kaikki suunnitellut tehtaat tuskin toteutuvat ja joitakin saatetaan sulkea. Nyt eletään korkeasuhdanteen huippua. Luken mukaan suurin kestävä hakkuumäärä lähivuosina on 84 milj m3 puuta.
Edellä on keskusteltu väestömääristä ja elintasosta. Voisi yksinkertaistaen todeta, että voisimme pitää nykyistä kulutustaso, jos meitä olisi noin 3,5 miljardia. Toinen vaihtoehto on elintason laskeminen sellaiseksi, että CO2 päästöt ovat vain puolet nykyisestä (eipä taida saada kannatusta poliitikoilta, vaikka merkitsisi vain 1970-luvun elintasoa. Tämä karkea yleistys perustuu siihen, että ilmaan leviävästä hiilidioksidista vain puolet sitoutuu metsiin, maahan ja meriin.
Edellä tuli laitettua vähän epätarkkaa ja vanhaakin tilasta muistista.
Tässä vielä YK:n tilastoista (Total Emissions with LULUCF) vertailua , joissa on otettu huomioon metsä hiilinielut. Tilastossa on verrattu ko. maan CO2 ekv. päästöjen muutosta vuosina (1990-2016). Suomi näyttää hoitaneen osuutensa kohtuullisen hyvin, toiseksi parhaiten kun poissuljetaan entisen Neuvostoliiton maat . Toiseksi parhaiten myös Pohjoismaista. Viimeiset luvut koskevat v. 2016 tilannetta.
Liettua -72% USA +5%
Ruotsi -72 Japani +3%
Ukraina -63% Itävalta +13%
Venäjä -48 % Kanada +26%
Suomi -45% Uusiseelanti +54%
Norja -30% Turkki +135 %
Tanska -24%
Saksa -27%
Suomessa asuntojen lämmitys ja se, että meillä on melko paljon energiasyöppöä teollisuutta lisäävät henkilöä kohti laskettuja päästöjä. Samoin pitkät etäisyydet.
Päästöjä ei kuitenkaan pitäisi laskea pelkästään per henkilö vaan huomioida myös hiilen sitominen yms. Ilmaston kannalta on periaatteessa sama kuinka suuri ihmismäärä kunkin maan päästöt aiheuttaa. Suomen metsät ovat sitoneet noin 1/3 osan Suomen CO2-päästöistä ja lisääntyneistä hakkuista huolimatta ainakin 20% CO2-päästöistä. Esim Saksan metsät eivät sido juuri mitään maan päästöistä, Venäjän metsät noin 10%, Kanadan ja USA:n metsät ovat enemmänkin CO2-päästölähde tällä hetkellä (suuret metsäpalot ja hyönteistuhot, vanha metsärakenne jne).
Niin linkki taas unohtui, tässä alkuperäinen lähde:
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_01_03_metsat.html
Niin unohtui laittaa kirjoitukseen tämä linkki:
http://cfs.nrcan.gc.ca/pubwarehouse/pdfs/27501.pdf
Uudempiakin varmaan löytyy, tilanne näyttää edelleenkin olevan tämä, jopa pahempi.
Tutkimus pätee melko huonosti Suomen oloihin, koska täällähän havumetsät ovat olleet viime vuosisatoina vallitsevia. Myös tutkijat toteavat että mallinnukseen liittyy melkoisia epävarmuuksia. Parametreja pikkuisen muuttamalla saataisiin helposti kovin erilainen tulos.
Jos jotain Suomeen sovellettavaa löytyisi, niin suotavaa tämän mukaan olisivat harvat vanerikoivikot. Silloin talvinen albedo olisi mahdollisimman suuri. Myös metsien harvennus olisi hyvä, mutta silloin taas ne sitoisivat vähemmän hiiltä per pinta-ala.
