Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
VTT:n Lipasto/liikenteen päästö tietokannan mukaan oikea kerroin lentoliikenteelle on jotakin tasoa 2-3 x CO2-päästöt. Ja sitten tietysti yhden henkilön päästöjä laskettaessa paljon vaikuttaa koneen täyttöaste.
Fölsterin kirjassa (jo vuodelta 2009) on yksinkertainen laskukaava:
lentotuntien määrä x 0,07 tn CO2
Lentämisen CO2-päästökerroin pitää sisällään polttoaineen lisäksi myös erilaiset epäsuorat vaikutukset. Kertoimet liikkuvat eri laskureissa välillä 1-5, joten epävarmuuksia on paljon. Päästöjä tulee tietysti epäsuorasti (pilvet, vesihöyry , typen oksidit yms), lentokoneen valmistus ja lentokenttätoiminta.
Nämä ”ilmastovaalit” näyttävät hyödyttävän eniten vihreitä ja perussuomalaisia. Tosin täysin vastakkaisista syistä. Vihreät korostamalla asiaa yli kaiken ja perussuomalaiset vähättelemällä ja kritisoimalla vouhutusta.
Itse koetin arvioida omaa hiilijalanjälkäni erään laskurin/kirjan (Fölster, Maailmanloppu peruttu – ilmastonmuutokseen voi sopeua) mukaan. Kyllä minulla ja monella muullakin suomalaisella yllättävän suuri osuus tulee lentämisestä. Taloni ei sen sijaan kuluta paljoakaan energiaa (vesisähkö, aurinkopaneeit, vähän puuta talvella). Helposti saisi jopa 40% pois jos luopuisi lentämisestä kokonaan.
Laitan tähän linkin Lintuatlakseen , josta voi tarkastella mitkä lsjit ovat yleistyneet ja harvinaistuneet.
http://atlas3.lintuatlas.fi/visu/lajit/0
Kyllä ilmastohistoriassa on näitä äkkinäisiä muutoksia tapuhtunut ilman ihmistäkin. Viimeinen jääkausi loppui muistaakseni siihen, että keskilämpötila nousi noin 5 C viidenkymmenen vuoden aikana. Nyt nousuvauhti lienee huomattavasti pienempi, satelliittimitausten mukaan keskimäärin 1,5 C/100 vuotta. Toki nopeus täällä pohjoisessa on suurempi. Jos keskilämpötila nousee 4 C, Tampereelle tulee Tukholman ilmasto (Tukholman keskilämpötila on nyt n. 4 C korkeampi kuin Tampereen).
Saksassa tuotetaan 55% sähköenergiasta ydinvoimalla ja hiilellä . Nyt tämä 55% pitäisi lähivuosikymmeninä kattaa jollakin muulla. Saksalaiset näyttävät tekevän sen maakaasulla, jota ostetaan niin paljon kuin mahdollista. Siksi haluavat myös toisen putken Venäjältä.
Maakaasuhan on fossiilista, eikä juuri sen parempaa kun kivihiili ja ruskohiili. Eräiden tutkimusten (Cornell yliopisto) mukaan jopa enemmän päästöjä CO2 ekv päästöjä aiheuttavaa kuin hiili. Tämä johtuu mm. sen suurista vuodoista tuotannon ja putkisiirrron yhteydessä. Joten ei hyvältä näytä Saksan tilanne vaikka siellä on kiitettävästi satsattu tuuli- ja aurinkovoimaan,
Moni uskoo, että heidän eläkerahansa on kerätty jo. Käytännössä kuitenkin aina se aktiivinen työssä oleva ja työnantaja maksavat näitä maksuja juuri nyt. Vain noin 20% maksuista rahastoidaan. Jos eläkkeitä aksettaisiin vain tästä noin 180 mrd rahastosta, eläkeraha loppuisi noin 5-10 vuodessa. Eläkkeitä maksetaan muistaakseni noin 25-30 mrd vuodessa, siis tasoa puolet valtion budjetista. Tällä hetkellä tosiaan lienee tilanne se, että rahastot pienenevät. Suuret ikäluokat ehtivät myös nauttia elääkeitä paljon pidempään kuin esim. 1970-luvulla. Silloin suomalaisen miehen keskim. elinikä oli noin 65 vuotta.
Vaikka valtion metsiä on noin 25 % metsäalasta, on Metsähallituksen hakkaama puumäärä vain noin 5 milj m3 meträ. Tämä on siis reilusti alle 10% viime vuonna hakatusta n. 75 milj m3 metristä. Eli Pekka Haaviston ajamaan 65 milj m3 hakkuisiin ei päästä vaikka Metsähallitus lopettaisi kaikki hakkuut.
WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas ihmetteli eilisessä Aamulehdessä tätä metsäkeskustelua ja yleensäkin eräiden ”vaalilaskureiden” syyllistämistä. Tietääkseni Ruotsissa ei ole käyty tällaista hiilinielukeskustelua kuin Suomessa, vaan on keskitytty CO2 päästöjen vähentämiseen. Mielestäni Suomelle riittää tämä Kioton sopimuksessa luvattu hiilinielu, vajaa 20 milj CO2 ekv/vuosi. Päähuomio pitäisi suunnata fossiilisten energialähteiden torppaamiseen.
Suurin osa koululaisista ei ollut mielenosoituksessa ainakaan Tampereella. Ehkä vain noin 10% oli siellä laskelmieni mukaan. Missä sitten olivat, en tiedä. Ehkä kotona tai shoppailemassa HM:ssä.
Hakkuumäärän lisäksi on huomioitava luonnonpoistuma (lahopuu), oksat, latvat jne. Sitten tietysti jää huomattava osa puuta juuristona maan alle.
Minulle on hieman epäselvää miten pitkäaikaiset puutuotteet huomioidaan laskelmissa. Sitähän on esimerkiksi lähes kaikki sahatavara, vaneri ja muut puulevyt.
Itse myin parikymmentä vuotta sitten isoja kuusia mhy:n kautta Japaniin. Ensin puiden tyvistä otettiin myös pari metriä puuta vaneriteollisuudelle. Tämä käsittääkseni sitoo hiilen vuosikymmeniksi jos ei sadoiksi.