Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Metsän lehtien haravoinnista on tietääkseni joskus kiistelty Australiassa. Luonnonsuojeluväki haluaa, että kuivat eucalyptus ? lehdet jääät maahan, jolloin metsäpalot leviävät helpommin. Viranomaiset/metsäväki haluaa taas haravoida palavaa materiaalia pois palokuorman vähentämisen vuoksi.
Olisikohan Trumpin lausuman takana jotakin tällaista ?
Se että USA:n länsirannikoilla ja Kanadassa on seurausta sekä ilmaston lämpenemisestä että huonosta metsänhoidosta. Etelä-Kaliforniassa metsäpalot ovat olleet paljolti pensaikkopaloja, joissa ”haravoinnilla” voisi olla jotain merktystäkin, mutta pääosin kunnon metsän paloja. Viime vuosina laaja-alaisia metsäpaloja on ollut myös Oregonissa, Washingtonissa ja Kanadan läsirannikolla. Siellä on myös laajat hyönteistuhot/mountain pine beetle=vuoristoniluri, joka tuhonnut erityisesti kontortamäntyjä.
Sammuttaminen on vaikeaa kun metsät ovat usein vuoristoisia, eikä tietä ole. Vanhat kuivat metsät palavat hyvin.
Kaikkien harhaoppien kieltämistä minäkin kannatan, ongelma on vain siinä kuka määrittelee harhaopit. Onko esimerkiksi tämä meillä vallalla oleva liberaalidemokratia ainoa oikea oppi vai harhaoppi? Kommunismia/sosialismia tuskin kukaan tarjoaa enää malliksi.
Ainoa maa joka tietääkseni on suitsinut väestönkasvua kovakouraisestikin on kommunistinen Kiina. Joka kyllä samalla on ”kapitalistin paratiisi.”
Elintason noustessa syntyvyys näyttää vähenevän, mutta tälle hetkellä väestönkasvu on noin 1 miljardi 12 vuodessa. Ja maailman väestömäärä noussee 12-13 miljardin ennenkuin taittuu. Se on liian korkea taso ilmaston kannalta.
Uuutinen oli se Sitran arvio/skenaario, että Suomi pystyy helposti vähentämään CO2-päästöjään 60% vuoden 1990 tasosta merituulivoiman, sähköautojen, lämpöpumppulämmityksen avulla vuoteen 2030 mennessä. EU:n vaadehan on vain 40%. Suomi on vähentänyt nyt noin 45 %, mutta tässä on hiilinielun lisääntyminen mukana.
M
Kyllä olen mielestäni saanut tarpeeksi tietoa jk:sta, Pirkanmaan metsäkeskuksen kursseilla. Ongelma on löytää siihen sopivia kohteita ja konemiehiä jotka osaavat sitä tehdä muita puita enemmin vahingoittamatta. Pitää olla iso kone ja pitkä puomi, että pystyy nostelemaan puita yli kunnolla. Siis aivan toisin kuin tavalliset jk:ta kannattavat luulevat (= tarvitaan pieniä metsänkoneita).
Ei väkiluvun väheneminen niin suuri katastrofi ole kuin pelotellaan. Tehdään vain töitä vähän pidempään (ne jotka kykenee) kun ihmisten elinikä on noussut hurjaa vauhtia Suomessa. Ruotsissa yli 65 vuotiaista noin 10% on työelämässä, Suomessa vain 3%. Jonkin verran työperäistä maahanmuuttoa myös OK. Jos väestöä on vähemmän, ei luonnonvaroja tarvitse hyödyntää niin paljon.
Ei lasten hankinta Suomessa ole mitenkään todellisuudessa vaikeutunut, asenteet vain muuttuneet. Hautaan satsata enemmän omaan mukavuuteeen, matkustella jne.
Samaa mieltä Venäjästä ja Kanadasta. Laajat metsittämisohjelmat ovat ok, mutta olen nähnyt myös usein epäonnistumisia tai huonoja tuloksia (Islanti, Turkki Ankaran seutu jne).
Missä yhteydessä ja minkä direktiivin seurauksena EU asettaa nielun tason ja kuka siellä EU:ssa ? En ole seurannut tarkkaan tätä.
Nin voitaisiin joskus uskoa myös Lukea/Metsäntutkimuslaitosta. Mitä tehdään ns. sektoritutkimuslaitoksilla, jos niin tuloksiin ei uskota. Sen sijaan julkisuutta saa lähinnä Ylen kanssa yhteistyössä toimiva Bios aktivistiryhmä, joka esittää tilanteesta hieman yksipuolista kantaa. Tottakai hiilen sidonta lisääntyy vähäksi aikaa, jos ei hakata ollenkaan tai vähennetään hakkuita. Pitemmän tähtäimen tilanne kuitenkin ratkaisee.
Ja sitten ei muiteta, että Suomen metsäpinta-ala on vain 0,6% maailman metsistä. Ratkaisevaa on mitä tapahtuu Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa (metsäpinta-ala yli 40% maailman metsistä).
Minullakin vajaa 20-vuotta vanha luontaisesti syntynyt koivikko, jonka alla jo melkoisesti nuoria kuusia. Missähän vaiheessa koivikko kannattaisi poistaa tai vähentää koivuja. Ovat ilmeisesti pääosin hieskoivuja. Kuvio on harvennettu/raivattu runsas 7 vuotta sitten.
Vielä eri energialähteistä, hiili näkyy aiheuttavan eniten kuolleisuutta ja ydinvoima vähiten. Muut siitä välistä, kun lasketaan tuotettua energiaa (TWh) kohti lukemat. Hiilikaivoksssa kuolee vuosittain keskimäärin yli 2000 henkeä.