Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Saamelaisten poronhoito alkoi vasta 1700-luvulla, sitä ennen poroja vain metsästettiin.
Nykypäivän poronhoidossa poroja ruokitaan tehdasperäisellä rehulla ja etsitään moottoriajoneuvoilla. Ei kovin hyvin sovi luontaiselinkeinokäsitteeseen.
Eikö se vanha ohje, että yhtä raivaussahan tankillista kohden tulisi jättää yksi riistatiheikkö (pieni raivaamaton ala). Kanalinnut eivät oikein viihdy, jos näkyvyys on liian hyvä. Samoin haapoa olisi hyvä suosia, jos niitä on. Metsot syövät syksyllä lehtiä ja muutenki tärkeä puu monelle linnulle.
Itse ole myös suosinut tammea, joka näyttää leviävän etelä_Suomessa nopeastikin.
Saunathan tehdään nykyisin aika usein (terva)lepästä. Se lienee pääosin peräisin Virosta. Miksiköhän suomalainen harmaaleppä ei kelpaa ?
On ehkä hyväkin ettei Suomen vähäisiä tervaleppäkorpia hakata.
AJ: Hyvä, että joku asiaa tuntevakin kommentoi. Minäkin laitoin kommentin iltapäivälehden sivuille.
Typerä liike Kaurismäeltä, mutta hänhän myös ehdotti aikanaan, että maailanrikkaimmista 1% pitäisi surmata. Mutta tämä ei ollut sitten vihapuhetta, kun sen esitti Kaurismäki.
Nytkään Kaurismäen liike ei perustu mihinkään faktatietoon.
Metso tarvitsee hakomismäntyjä, ja syö syksyllä myös keltaisia haavanlehtiä. Nämä kannattaisi huomioida metsänhoidossa. Teerille riittänee koivuja. Itse olen nähnyt niitä myös metsässäni syömässä maasta marjoja.
Kanahaukan ruotsinkielinen nimi on duvhök, joten varmaan sille kelpaavat kyyhkytkin. Niitä vaan ei ole Suomessa juuri talvella paitsi kaupungeissa kesykyyhkyjä. Kyllä kanlinnuille varmasti metsissä on riittävästi ruokaa, en ymmärrä johtopäätöstä. Tietääkseni kanahaukka ei juuri saalista aivan pikkulintuja.
En ole oikein mistään löytänyt Suomen soiden (luonnontilaisten ja ojitettujen) metaanipäästöjen määrää ja niiden suhdetta hiilidioksidipäästöihin. Ilmeisesti ei tunneta tarkoin. Käsittääkseni ennallistaminen lisää metaanipäästöjä. Ja metaanihan on lyhyellä 20 v. aikavälillä jopa 60 krt hiilidioksidia pahehempi khk. Tosin hyvä puoli on sen nopeampi hajoaminen ilmakehässä.
Nokian Renkaiden kannattavuus perustuu paljolti kahteen Pietarin lähellä sijaitsevaan tehtaaseen. Suomessa vastaava tuotanto olisi selvästi kalliimpaa. Sieltä ne renkaat Suomeen tulevat. Tietääkseni Suomessa tehdään lähinnä isoja erikoisrenkaita mm. työkoneille.
Suomessa köyhyys on lähinnä suhteellista köyhyyttä. Köyhyksi lasketaan jos tulotaso alle 60% mediaanitulotasosta (noin 2600 euroa). Ei alle 3000 tienaava, kuten Jutta Urpilainen joskus sanoi. Absoluuttista köyhyyttä (alle 2 dollaria/pv) ei juuri esiinny , paitsi poikkeustapauksissa. Maailmassa on muuten köyhyys puolittunut melko lyhyessä ajassa viime vuosikymmeninä, suosittelen Hans Roslingin kirjaa faktojen maailma. Köyhien määrä lisääntyi hurjasti Suomessa kun myös opiskelijat alettiin laskea köyhyksi (pääosin). Luontaistaloudessa elävä on periaatteessa absoluuttisesti köyhä.