Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Vielä eri energialähteistä, hiili näkyy aiheuttavan eniten kuolleisuutta ja ydinvoima vähiten. Muut siitä välistä, kun lasketaan tuotettua energiaa (TWh) kohti lukemat. Hiilikaivoksssa kuolee vuosittain keskimäärin yli 2000 henkeä.
Aurinkopaneleista ei Suomen oloissa saada juuri mitään sähköä lokakuun ja maaliskuun välillä. Itselläni on katolla 20 m2/3 kW aurinkopanelit ja niistä saa käytännössä irti noin puolet nimellistehosta. Yöllä ei tule mitään ja samoin talven pakkasilla. Myös kestää Suomen oloissa noin 4 vuotta ennenkuin valmistuksen CO2 päästöt on korvattu. Laskeskelin että nykyisillä sähkön hinnoilla saadaan investointi maksettua yli 20 vuodessa. Satunnaisen energian (tuuli/sähkö) suhteen, ei edelleenkään ole oikein hyviä energian varastointimuotoja.
Tuulivoiman suhteen tilanne on vähän prempi talvella, mutta tuulivoimaakaan ei saada pitkillä pakkasjaksoilla. Uusienkien tuulivoimaloiden käyttö/sähköntuotto on maksimissaan noin 40% vuodesta.
Tarvitaan siis perusvoimaa , joka toimii pakkasillakin kunnolla. Sitä Suomen oloissa ovat vesivoima ja ydinvoima sekä sähkön ja lämmönyhteistuotanto uusiutuvilla polttoaineilla. Loviisan varmakäyttöiset poistuvat käytöstä noin 10 vuoden päästä, joten uutta tarvitaan. Varsinkin jos sähköautoilua lisätään reilusti. Saksa teki hätäisen ratkaisun luopumalla ydinvoimast lähivuosina ja tämä on johtanut lisääntyvään kivi- ja ruskohiilen käyttöön. Venäjä rakentaa tietääkseni runsaasti uusia ydinvoimaloita mm. Intiaan (12 kpl) ja Argentiinaan.
Katselin aiemmin jotakin tilastoja, joissa oli verrattu eri energiamuotoja ilmastovaikutuksen ja terveysvaikutuksen suhteen. Siinä ydinvoima oli muistaakseni paras molemmissa suhteissa toisin kuin arkikäsitys kansan parissa on.
Myös lämpöpumput (geoterminen ja ilman energia) lämmityksessä ja pienet modulaariset ydivoimalat ovat tulevaisuutta sähköntuotannossa.
Ydinvoimaan ei kannata suhtautua uskonnonomaisesti kielteisesti, vaan sitäkin pitää kehittää. Populismi on tällä sektorilla helppoa.
Ulkomaista työvoimaa näyttää olevan nykyisin melkoisesti myös Suomen metsissä. Kävin juuri kävelyllä lähimetsässä ja siellä touhusi kolme virolaista raivaussahan kanssa. Olivat UPM:n töissä harentamassa kunnan omistamaa metsää. Ilmeisesti tekevät urakkatyötä kun näin pyhänäkin ovat metsässä.
UPM näyttää hoitavan metsiään siten, että käydään vain kerran raivaussahalla läpi noin 5 vuoden iässä.
Kv. vertailussa ollaan hyviksiä mm. sen tähden, että Suomen hiilidioksidinielu on edelleen maailman suurimpia ja paljon parempi kuin EU:n keskiarvo. Myöskin parempi kuin Venäjällä tai Kanadassa. Tietääkseni on puhuttu 80 milj. m3 hakkuumääristä v. 2015. Kaikki suunnitellut tehtaat tuskin toteutuvat ja joitakin saatetaan sulkea. Nyt eletään korkeasuhdanteen huippua. Luken mukaan suurin kestävä hakkuumäärä lähivuosina on 84 milj m3 puuta.
Edellä on keskusteltu väestömääristä ja elintasosta. Voisi yksinkertaistaen todeta, että voisimme pitää nykyistä kulutustaso, jos meitä olisi noin 3,5 miljardia. Toinen vaihtoehto on elintason laskeminen sellaiseksi, että CO2 päästöt ovat vain puolet nykyisestä (eipä taida saada kannatusta poliitikoilta, vaikka merkitsisi vain 1970-luvun elintasoa. Tämä karkea yleistys perustuu siihen, että ilmaan leviävästä hiilidioksidista vain puolet sitoutuu metsiin, maahan ja meriin.
Edellä tuli laitettua vähän epätarkkaa ja vanhaakin tilasta muistista.
Tässä vielä YK:n tilastoista (Total Emissions with LULUCF) vertailua , joissa on otettu huomioon metsä hiilinielut. Tilastossa on verrattu ko. maan CO2 ekv. päästöjen muutosta vuosina (1990-2016). Suomi näyttää hoitaneen osuutensa kohtuullisen hyvin, toiseksi parhaiten kun poissuljetaan entisen Neuvostoliiton maat . Toiseksi parhaiten myös Pohjoismaista. Viimeiset luvut koskevat v. 2016 tilannetta.
Liettua -72% USA +5%
Ruotsi -72 Japani +3%
Ukraina -63% Itävalta +13%
Venäjä -48 % Kanada +26%
Suomi -45% Uusiseelanti +54%
Norja -30% Turkki +135 %
Tanska -24%
Saksa -27%
Suomessa asuntojen lämmitys ja se, että meillä on melko paljon energiasyöppöä teollisuutta lisäävät henkilöä kohti laskettuja päästöjä. Samoin pitkät etäisyydet.
Päästöjä ei kuitenkaan pitäisi laskea pelkästään per henkilö vaan huomioida myös hiilen sitominen yms. Ilmaston kannalta on periaatteessa sama kuinka suuri ihmismäärä kunkin maan päästöt aiheuttaa. Suomen metsät ovat sitoneet noin 1/3 osan Suomen CO2-päästöistä ja lisääntyneistä hakkuista huolimatta ainakin 20% CO2-päästöistä. Esim Saksan metsät eivät sido juuri mitään maan päästöistä, Venäjän metsät noin 10%, Kanadan ja USA:n metsät ovat enemmänkin CO2-päästölähde tällä hetkellä (suuret metsäpalot ja hyönteistuhot, vanha metsärakenne jne).
Niin linkki taas unohtui, tässä alkuperäinen lähde:
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_01_03_metsat.html
