Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kun meteorologitkaan eivät oikein tiedä tätä vesihöyryn/pilvisyyden kehitystä ja vaikutusta. Laskelmat perustuvat paljolti ns Myhren yhtälöön, jonka vesihöyrypitoisuus data ei ole julkinen. Yleensäkin ns. ilmastoherkkyysarviot ovat tulleet alaspäin vuosien mittaa selvästi. Nyt haarukka on 1,5-4 C/CO2 pitoisuuden kaksinkertaistuminen.
Myöskään pienhiukkasten vaikutuksista ei ole täyttä yksimielisyyttä. Yleisempi käsitys on kuitenkin, että ne viilentävät ilmastoa.
Puukin esittelemät suotutkimukset ovat ielenkiintoisia. Kuinka ollakaan täysin erilaisia tutkimustuloksia saa aktiivinen SLL:n toimija. Jos tutkimusala ja ideologia ovat samoja myös tutkimustulokset ovat helposti ideologisia.
Amerikoissa osataan kaupallistaa kaikki ja ainakin tämä Indigo Ag firma näyttää kovasti uskovan maaperän mahdollisuuksiin CO2:n sitomisessa.
Videot löytyvät hakusanoilla Indigo Ag tai Terrazon.
Ilmastomalleissa (IPCC) on käsittääkseni huomioitu vesihöyry ja pilvisyys pääosin lämmittävänä. Pelkää CO2:n kaksinkertaistuminen nostaa fysiikanlakien mukaan lämpötilaa noin 1 C, arviot ovat kuitenkin vesihöyryn takaisinkytkennän vuoksi 2-3 kertaisia eli 2-3 C. CO2 nähdään eräänlaisena säätönuppina ja IPCC myöntää nykyisin vesihöyryn olevan se pääasiallinen lämmittävä kaasu. Mielenkiintoista sinänsä, ettei edes pilvisyyden/vesihöyryn vaikutuksen etumerkistä olla yksimielisiä.
Suomen oloissa ja käsittääkseni muuallakin pilvisyys vaikuttaa enemmän lämmittävästi. Ainakin juuri nyt pilvisyys pitää yöt lämpiminä. Kovan helleaallon aikana taas pilvisyys laskee jonkin verran lämpötilaa.
Tätä metsittämistä ehkäisee osin myös EU:n maataloustukipolitiikka, joka on peltoalapohjaista. Aikanaan ennen EU:ta yritettiin enemmän metsittää peltoja ylituotannon vuoksi.
Väestö kasvaa todella nopeasti nyt Sahelin eteläpuoleisessa Afrikassa. Käsittääkseni ilmastonmuutos ei ole pääasiallinen ajuri muuttoaaltoon vaan liiallinen väestönkasvu. Siihen taas voisi parhaiten auttaa naisten ja miesten parempi koulutustaso, parempi hallinto (vaikea muuttaa). Verrataanpa vaikka öljyvaltio Nigeriaa Norjaan. Norja säästää öljyrahoja rahaston kautta tulevaisuuteen kun taas Nigeriassa rahat menevät suurelta osin hallitsevalle eliitille kansan ollessa köyhää.
Maailmahan näyttää NASA:n satelliittitutkimusten mukaan pääosin vihertyvän. Vain muutamia poikkeuksia on joissa havaitaan vihreän lehdistön vähenemistä (näitä on mm. Kazakstan, Itä-Afrikka, Brasilian itäiset osa (ei Amazon)). Löytyy lukuisia linkkejä ilmiöön, Saharankin eteläreuna on vihertynyt sitten 1979 jälkeen. Ilmiö on myös mainittu IPCC:n raportissa. Tässä yksi linkki Nasan sivuille.
A Jalkasen ehdotukset ovat hyviä ja toteutuskelpoisia. Suomessa kutenkaan peltomaa ei ole juurikaan lisääntynyt vaan jopa vähentynyt 1960-luvun alusta. Tähän on syynä mm. rakentaminen. Muutenkin Suomen vähäisestä metsäpinta-alan vähenemisestä (0,1%/vuosi) valta-osa johtuu rakentamisesta (tiet, asuinalueet jne). Varsinkin 1970-luvulla uistaakseni metsiettiin peltoja. Mm. isäni metsitti noin 2-3 hehtaaria samalla kuin luopui karjanpidosta ja jäi luopumiseläkkeellä.
Vähän näissä turvemaiden muokkauskieltosuunnitelmissa yms mietityttää sellaisen viljelijän kohtalo, jolla on valtaosa maista turvemaita. Miten korvata hänelle katastrofaalinen tilanne. Tällaiset Ollikaisen puheet johtavat helposti perussuomalaisten entistä suurempaan vaalivoittoon.
Jos oikein ymmärsin, niin Ollikainen vertasi myös 10 vuoden pellonraivauksen päästöjä 1 vuoden rekkaliikenteen päästöihin mikä on harhaanjohtavaa a liiottelee Suomen minimaalisen pellonraivauksen merkitystä.
Itselläni vähän huonosti onnistuneita kokeiluja tammella. Ensin laitoin noin 50 tammen terhoa maahan keväällä, ei onnistunut (olisi ilmeisesti pitänyt laittaa syksyllä. Samoin ostin noin 50 tammen tainta, ekä niistäkään juuri mikään selvinnyt.
Sen sijaan metsääni on tullut runsaasti taimia luonnostaan, ilmeisesti närhet ja oravat niitä hautaavat maahan. Tammia on jopa niin paljon, että niitä on mittausteni mukaan noin 80-100 kpl/hehtaari. Ja nämä ovat selvinneet hirviltä ja jäniksiltä jo siihen mittaan etteivät enää helpola tuhoudu.
Nytkun eräät sorsalajit ja metsäkanalinnut ovat vähentyneet, niin tästä kultasakaalista tulee varmaan taas uusi uhkatekijä näille vähentyneille kannoille. Niitähän vähentävät nykyisin voimistuneet varislintukannat, minkki, supikoira jne.
Sinänsä varmaankin kohta sakaali luokitellaan uhanalaiseksi sen pienen kannan vuoksi. Näin näyttää käyneen joillekin lintulajeille, jotka ovat vasta levittäytymssä maahamme (esim. kunigaskalastaja).
