Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Äänekoskella tehdään tietääkseni myös karboksimetyyliselluloosaa (CMC), jota on mm. jäätelössä ja liistereissä (Kelco nimisen firman toimesta aiemmin Metsäliitto teki). Sellun keitossahan tulee aina myös mäntyöljyä, tärpättiä. Enocell Uimaharjussa tekee liukosellua viskoosin tuotantoa varten. Stora Enso tekee ligniinipohjaista liimaa puuteollisuudelle. Sellun keitto on lähteenä monille muillekin kemikaaleille mm. stanoleille (Benecol).
Kyllä Kalle tietää oli sitten kyse vaikka mistä alasta tahansa. Varmaan tietää tämän Teollisuusliiton Riku Aallon palkankin, joka on ollut yli 20000 eur/kk tasoa. Kohtuullista ?
Niin tässä Kallelle vielä linkki :
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus/esimerkkeja-valinnanvapaudesta-euroopassa/ruotsi
Hei Kalle, ei Tanska ole Ruotsin mallia tavoitellutkaan. Tanskassa kaikki perusterveydenhoito on yksityistä ! Monissa Euroopan maissa (esim. Saksa) on vakuutuspohjainen järjestelä ja lähes kaikki toimijat yksityisiä. On se kauheeta.
Parhaita tiedonlähteitähän ovat aina nämä siskot ja siskon kaverit. Jos todella haluat perehtyä eri maiden terveydenhuoltoon, suosittelen perehtymään THL:n sivuihin.
Eikä Ruotsin tilannekaan ole aivan sellainen kuin esität, ruotsalaiset elävät suomalaisia pitempään ja monet tekevät töitä yli 65 vuotiaana.
Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Samoin lehtopöllöjä oli vähän jne.
Syken ja YM:n tulisi luetella myös voimakkaasti runsastuneet lajit, kuten merimetso, valkoposkihanhi, joutsen, varislinnut yms. Lintujen arvioitu kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut. Monet voimakkaasti taantuneet sukeltajasorsat ovat rannoilla pesiviä lajeja, jotka ovat alttiina monenlaisille munarosvoille kuten variksille. Pötöissä pesivä telkkä ja metsässä pesivä tavi ovat selvinneet paremmin. Itse olen kerran löytänyt tavin pesän metsäojan ja hakkuuaukean vieresräkin.
Ei sote-keskuksissa olisi ollut kuvaamaasi järjestelmä, yo. juttu liittyi tähän valinnanvapauskokeiluun. Kaatuneessa esityksessä asiakas olis voinut kirjautu julkisen tai yksitysen sotekeskuksen asiakkaaksi. Tarvittaessa olii voiut vaihtaa sotekeskusta, jos ei ole tyytyväinen. Mutta ei sitten näin.
Muissa Pohjoismaissahan tällainen valnnanvapaus on. Tanskassa kylläkin kaikki terveyskeskukset ja lääkärit ovat yksityisiä. Siellä lääkärit tekevät myös kotikäyntejä toisin kuin Suomessa.
Kyllä valtion tukia ovat saaneet isossa määrin kaikki it-alan yritykset alkuvaiheessa. Ylivoimaisesti eniten niitä Tekesin tukia on saanut rakas Nokiamme. Mikä vika on Kemirassa, yhtiöllähän menee ihan hyvin. On vain keskittynyt tietyille sektoreille.
Carunaakin syytellään pelkästään. vaikka syynä on myös sähköveron korotukset ja liian nopea aikataulu maakaapeloinnille. Itselläni sähkön siirtohinnasta (18000 kWh) on 48% veroa ja 52% varsinaista siirtomaksua. Sähkövero tuli vasta 1997.
Mitähän Kalle tiedät Ruotsin sotesta ? Epäilen että tietosi ovat melko vajavaisia ja puoluepoliittisesti värittyneitä. Lopeta jo vaalikampanjasi. Asia on ehkä niinkuin (vihreä) professori Heikki Hiilamo aamulla totesi, soten kaatuminen ei ole kunniaksi kenellekään. Ei myöskään vasemmistolle.
Varislinnuilla on äskettäisen tutkimuksen mukaan, selvä negatiivinen vaikutus useiden vesilintujen pesintään. Toisaalta variksen pesiä käyttävät monet linnut, kuten nuolihaukka jne pesinään myöhemmin.
Palokärki tekee pesänsä aina uuteen haapaan ja löytää ravintoa mm. vanhoista kannoista. Sitä ei nykyinen metsänhoito paljoa haittaa. Hömötiainen tekee taas pesänsä pieniin pökkelöpuihin kuten leppiin. Niitä ei juuri ole metsissä. Lepistä kannattaisi nimenomaan tehdä tekopökkelöjä. Juuren sijast poikki parinmetrin korkeudesta.
Riippuu kesästä ja kelistä ja tiestä. Minulla on vieläkin viimekesäisiä ötököitä jäljellä.
Lintujen kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut, mutta lajisuhteet selvästi. Itse asiassa muuttuvat koko ajan . Hömö- ja töyhtötiaiset ovat vähentyneet, mutta sini- ja talitiaiset lisääntyneet. Varpunen on vähentynyt voimakkaasti, mutta korvautunut itäisellä pikkuvarpusella joka risteytyy kylläkin tavallisen varpusen kanssa. Pyrstötiainen näyttää myös yleistyvän hieman. Siitä olen tyytyväinen, että tällaiset ”erämaalajit” kuten palokärki ja korppi voivat hyvin. 1960-luvulla sukupuuttoon tuomitut muuttohaukka ja valkoselkätikkakin voivat paremmin kuin silloin.
