Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Mitähän tämä 30 m vyöhyke tarkoittaa ? Siis yhteensä 30 m vai 30 m kummallekin puolelle ?
Metsälaissa kai sanotaan tarkalleen, että varjostusolosuhteet eivät saisi muuttua.
Itselläni on koko metsäkaistaleella epämääräinen purokohde, joka on muodostunut ojituksen seurauksena. Aiemmin metsä oli karjalaidun, jonka keskellä oli heinää kasvava vyöhyke. Aiemmissa kartoissa oli jopa merkitty laitumeksi tällainen alue (1,2 ha). Metsään.fi palvelussa sitä ei ole määritelty luontokohteeksi.
Katselin tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden listaa. Allekirjoittajat olivat lähinnä anglosaksisista maista, Hollannista ja Saksasta. Myös Italiasta oli pitkä listanimiä, Suomesta ei yhtään nimeä. Ei varmaan oltu kysyttykään, koska olisin uskonut eräiden suomalaisten skeptikkojen varmaan sen allekirjoittavan.
Kovasti oli alarmistien rintama myös pistämässä hanttiin. Jotkut ovat olleet myös närkästyneitä WMO:n Petteri Taalaksen lausunnoista, joilla hänyrittää, mielestäni asiallisesti, vähänrauhoitella pahinta maailmanlopun kulttia.
Jokainen voisi vaikka koemielessä laskea päästönsä karkeasti. Laskureita löytyy useitakin. Itse tein erään laskurin mukaan ja huoamasin mm. seuraavaa:
– eniten ja helpoiten voin hiilijalanjälkeäni pienentää luopumulla kaukomatkoista (esim. Thaimaan lento tekee noin yhtä paljon kuin vuoden ajot autolla noin 2000 co2tonnia)
– vähentämällä auton käyttöä (meillä nyt yksi auto/2 henkeä vähensi päästöjä lähes puoleen). Kaikilla maalla asuvilla tämä ei tietenkään ole mahdollista.
-muuttamalla lämmityksen mahdollisimman ympäristöystävälliseksi (CO2-vapaa sähkö, lämpöpumput, jätepuu talvella takassa)
Sen sijaan paljoa hiilijalanjälki ei vähene esim. kasvissyönnillä tai sähköautoilulla !
Ei mikromuovi kalaa ole pilannut ja mitään selviä terveyshaittoja ei ole THL:n mukaan todettu ainakaan Pohjolassa.
Puuvillakankaista on käsittääkseni tarkoitus tehdä uudelleen puuvillaisia kankaita. Muoviset laiturilankut ovat edelleen muovia, niiden uudelleen muovaamiseen tarvitaan paljon energiaa. Ovat kuitenkin valmistettu pääosin fossiilisista aineista.
Ilmastoministerin ja valitettavasti monen muunkin käsitys metsäteollisuuden tuotekehittelystä ja tutkimuksesta on puutteellinen. WC paperiin laitetaan yleisesti mukaan kierrätettyä siistauskuitua. Suomessa on tietääkseni ainakin kolme jätepaperia ja kartonkia käsittelevää siistauslaitosta. Itse asiassa wc-paperissa on hyvä olla mukana lyhytkuituista kierrätyskuitua sen liukoisuuden parantamiseksi.
Se että Kiina ostaa paljon sellua johtuu paljolti siitä, että maa kielsi amerikkalaisen jätepaperin tuonnin maahan joku aika sitten.
Ministerille ja muille kriitikoille voisi esittää vastakysymyksen, käytättekö WC paperia ?
Ennen oli käytössä ns. syrjäseutulisä, jolla saatiin mm. opettajia syrjäseuduille. Nykyisin on pikemminkin pääkaupunkilisä korkeiden asumiskustannusten vuoksi.
Kyllä ihmiset lähinnä muuttavat työn perässä. Monen kohdalla myös harvinaisempi ammatti rajoittaa työmahdollisuuksia Suomessa.
Kanadassa on ns. ”unorganised areas”, joissa ei ole mitään paikallishallintoa eikä juuri verojakaan. Sinne saa muuttaa, mutta palvelut hoidettava itse. Tässä yksi esimerkki Thunderbayn pohjoispuolelta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Unorganized_Thunder_Bay_District#History
Noin 1/3 osa Suomen alueesta, jossa asuu vain noin 6000 asukasta. Sieltä löytyy mm. kylännimet Finmark ja Suomi.
Saska Saarikoskella oli eilen Hesarissa hyvä ja tasapainoinen kirjoitus ilmastonmuutoksessa. Se huolettaa noin puolta Suomen kansasta ja toinen puoli näkee sen jopa positiivisena.
Vähälle huomiolle ainakin Ylessä ja muussa valtamediassa on jäänyt Stanfordin yliopiston ja saksalaisten tutkimukset, jonka mukaan Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä ja Kanada ovat niitä maita., jotka ovat hyötyneet eniten ilmaston muutoksesta.
https://www.pnas.org/content/116/20/9808#F2
Pääsääntöisesti siis näyttää siltä, että kylmissä maissa lämpötilan kohoaminen nostaa elinatasoa bkt/henki mittarilla. Ko. tutkimuksen mukaan taas ennestään kuumissa maissa, kuten Intia, se laskee sitä. No tosin mielestäni asia ei ole aivan näin yksinkertaista ja lämpötilariippuvaista. Norjan elintasoa on nostanut öljy ja Intiassa talouskasvu on ollut huomattavan nopeaa viime vuosina, mutta nopea väestönkasvu saa sen näyttämään huonommalta bkt/henki mittarilla.
Tässä myös yksi aiheeseen sopivasti liittyvä blogikirjoitus Soininvaaralta, otsikko ehkä yllättävä:
Kela-kyytejä tehdään ylivoimaisesti eniten tiheästi asutulla Uudellamaalla ja vähiten Pohjanmaalla (Österbotten).
Miksiköhän kaupungeissa on leipäjonoja, muttei maalla ? Myös työttömyysaste on nykyisin isoissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Kotka jne) maan keskiarvoa korkeampi. Pienin työttömyys on Pohjanmaan rannikolla (Luoto, Närpiö jne) ja Ahvenanmaalla. Siellä on myös jo saavutettu jopa 80% työllisyysaste kun taas koko maassa 75% tuottaa vaikeuksia.
