Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Varislinnuilla on äskettäisen tutkimuksen mukaan, selvä negatiivinen vaikutus useiden vesilintujen pesintään. Toisaalta variksen pesiä käyttävät monet linnut, kuten nuolihaukka jne pesinään myöhemmin.
Palokärki tekee pesänsä aina uuteen haapaan ja löytää ravintoa mm. vanhoista kannoista. Sitä ei nykyinen metsänhoito paljoa haittaa. Hömötiainen tekee taas pesänsä pieniin pökkelöpuihin kuten leppiin. Niitä ei juuri ole metsissä. Lepistä kannattaisi nimenomaan tehdä tekopökkelöjä. Juuren sijast poikki parinmetrin korkeudesta.
Riippuu kesästä ja kelistä ja tiestä. Minulla on vieläkin viimekesäisiä ötököitä jäljellä.
Lintujen kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut, mutta lajisuhteet selvästi. Itse asiassa muuttuvat koko ajan . Hömö- ja töyhtötiaiset ovat vähentyneet, mutta sini- ja talitiaiset lisääntyneet. Varpunen on vähentynyt voimakkaasti, mutta korvautunut itäisellä pikkuvarpusella joka risteytyy kylläkin tavallisen varpusen kanssa. Pyrstötiainen näyttää myös yleistyvän hieman. Siitä olen tyytyväinen, että tällaiset ”erämaalajit” kuten palokärki ja korppi voivat hyvin. 1960-luvulla sukupuuttoon tuomitut muuttohaukka ja valkoselkätikkakin voivat paremmin kuin silloin.
Kalle hei, olemassa olevia läänejä ei ole 6 kpl, eikä lääninhallituksia ole ollut aikoihin. Ruotsissakin on lanstinget/maakäräjäläänejä 20 kpl. Lääninhallitukset olivat lähinnä valtion valvontaviranomaisia, mutta ne on korvattu mm. Valviralla, Avilla jne. Siitä voidaan olla tietysti montaa mieltä oliko uudistus onnistunut, mutta näin on ollut jo pitkän aikaa.
Edellisen hallituksen aikana yritettiin 5 alueen mallia parlamentaarisestikin, mutta perustuslakivaliokunta torppasi sen demokratiavajeen vuoksi. Ei myöskään mennyt läpi Petteri Orpon isäntäkuntamalli, syy sama eli demokratian puute.
Väestö kasvaa todella hurjaa vauhtia Afrikassa, mutta huojentavaa on ettei maailmassa alle 20 vuotiaiden määrä enää kasva. Toisin kuin luullaan esim. Bangladeshissa keskimääräinen lapsiluku on vain vähän yli lasta. Väestö kasvaa nyt erityisesti koska ihmiset elävät vanhemmiksi ja maailmassa keski elinikä on 72 vuotta.
Sotesta kirjoitetaan kaikenlaista höpöä tuntematta siaa. Nyt sotekustannukset kasvavat 4% vuodessa, hyvällä järjestelmällä se ehkä voitaisiin pudottaa 1,5%. näin ainakin jotkut asiantuntijat ovat arvioineet. Suunniteltu sote muistutti paljolti Englannin NHS järjjestelmää, jossa vastuu on viimekädessä valtiolla.
Yksityinen sektori hoitaa 80% ja noin 2 miljoonan työterveyshuollon. Kumma kun siellä yksityinen sektori ei ole aiheuttanut intohimoja, mutta sehän on saavutettu etu ja työnantajan maksettava. Lakisääteistä työterveyshuoltoa ei ole muissa Pohjoismaissa eikä juuri Euroopassakaan (poikkeus Ranska, mutta siellä perusterveydenhuolto on kielletty tt-huollossa).
Nyt kuitenkin tulee todennäköisesti jonkinlainen maakuntamalli. Jo kahdeksassa maakunnassa on olemassa tai tulossa Eksoten tyylinen maakunnan laajuinen järjestelmä. On tärkeää saada perus- ja erityissairaanhoito samaan organisaatioon, kuten hallituksen mallissa oli suunniteltu.
Kyllä minulla täydennysistutukset ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin. Tottakai olisi kuuset kasvaneet nopeammin heti kääntömätästetylle maalle istutettuna. Yritin ensin saada rauduskoivikon aikaan, mutta sitten jänikset ja hirvet söivät suuren osan puista. Sitten täytyi laittaa kuusia aukkopaikkoihin. Täytyy katsoa löytyisikö joku kuva näistä.
RR oletko ajatellut, että sinä aikana kun olet hakannut puun tai motin pois muualla puu on ehkä juuri nopeimmassa kasvuvaiheessa (20-60 vuotta) Tämä ehkä juuri sen takia, että ko kohdasta oli aikanaan hakattu vanha puu/motti pois.
Kyllä 300 tai 1000 vuottakin vanha metsä voi olla hiilinielu, mutta sinä aikana se on jo todennäköisesti monta kertaa tuhoutunut metsäpalon, myrskyn tai hyönteistuhojen takia.
Hyvä esimerkki vähäisten hakkuiden maasta (suhteessa metsien puumääriin) on Kanada. Siellä metsät ovat paljolti olleet CO2 päästölähde 2000-luvulla. Syynä todella laajat hyönteistuhot ja metsäpalot.
Talouselämä-lehdessä (3/2019, s. 44) oli artikkeli hiilinieluista, joiden laskenta EU:ssa on täysin poliittista. EU:n virkamiesten alustavan laskennan mukaan esim. Saksa saisi hyödyntää hiilinielunsa (22,4 milj tn) kasvattamista 38,7 milj tn asti. Suomi sen sijaan ei hyötyisi 49,2 milj tonnin (2013-2016) hiilinielustaan yhtään mitään. Päinvastoin Suomelle syntyisi vielä0,8 milj tonnin lisäpäästö. Ei oikein reilulta tunnu. Tällainen järjettömyys pitäisi estää.
Yleisesti ottaen EU virkamiesten laskelmat suosivat suuria ja vähämetsäisiä maita ja ovat epäedullisia metsäisille maille kuten Suomi, Ruotsi, Itävalta, Slovenia, Slovakia. Onneksi vielä on kyseessä alusta laskelma, ei vielä mikään sitova päätös. Asia jäänee seuraavalle hallitukselle.
Kioton ilmastoneuvotteluissa sovittiin aikanaan että kunkin maan hiilinielut voivat neutralisoida vain 3,5% maan CO2 päästöistä (1990 tasoon verrattuna). Suomen kohdalla tämä olisi 2,5 milj tn CO2. Suomi on muistaakseni sitoutunut ylläpitämään 19,5 milj tn CO2 hiilinielua Kioton sopimuksessa. Nyt ollaan siis reilusti yli tämän tason.
<”Kun kaataa metsästä motin puun ja uudistaa syntyneen aukon muutamalla sirkkataimella, niin kalpaten käy hiilensidonnan lyhyellä aikavälillä.”<<<
Reima Ranta tarkastelee hiilensidontaa vain yhden puun tasolla kun sitä pitäisi tehdä koko Suomen metsien tasolla, jossa lienee puita miljardeja. Yhden puun tason tarkastelussa ei ole oikein järkeä koko Suomen hiilensidonnan suhteen.
Soten suhteen en ole varma olisiko se hyvä. Eniten siitä hyötyy nykyinen yksityissektori. Kyllä esim. THL ja Lääkäriliitto pääosin kannattavat sotea ja uudistustarvetta on. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen. Parhaan perusterveydenhuollon saavat työssä olevat ja varakkaat, tästä OECD on huomautellut useitakin kertoja. Meillä on poikkeuksellisesti työterveyshuoltolaki, jollaista ei ole muulla Euroopassa. Tämä on saanut aikaan sen, että lääkärit ovat siirtyneet pääosin työterveyshuoltoon (terveemmät potilaat) ja erikoissairaanhoitoon (jatko-opiskelumahdollisuus/etrikoistuminen). Nyt pitäisi satsata enemmän perusterveydehuoltoon, mutta ei se tietenkään HUS:n ylilääkäriä innosta.
Mitä asutuksen keskittymiseen tulee, ei mikään kehitys jatku lineaarisesti vuosikymmeniä. Miten voidaan ennustaa 20-vuoden päähän, jos talouttakaan ei voida ennustaa siihen asti. Timo aron ttkimuksen takana oli mm. Hypo pankki, joka toimii vain Helsingin seudulla.
