Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ympäristöliiketoimintaan on edellä Sitran raportissa laskettu lähes kaikki teknologiateollisuus. Kaikkiallahan pyritään tuotteiden kehityksessä umpäristömyötäisyyteen. Esimerkiksi jos Wärtsilä tekee energiatehokkaampia dieselmoottoreita, se on ympäristöteknologiaa, vaikka diesel ei niin ympäristöystavällistä olekaan. Samoin kaikki konsultointi on mukana.
Ilmastopaneelin raportin mukaan Ruotsin metsien vertailutaso/hiilinielu olisi selvästi Suomea pienempi (-29 milj CO2 tn), vaikka Ruotsin metsäala on Suomen metsiä jonkinverran suurempi. Samoin Norjan mahdollinen nielu on vain -6 milj, tosin metsäala Suomea pienempi ?
Miksi on neuvoteltu Suomelle huono sopimus ? Onko mahdollista järkevöittää niin, etteivät satunnaistekijät (myrskyt ja tehtaiden sulkemiset + puun maahantuonti) vaikuta liikaa ?
Kyllä polttoaineiden päästöt jyvitetään niiden käyttömaalle , yo. tapauksessa Saksalle.
Tämä hiilinielukeskustelu on Suomessa ylikorostunut. Tätä asiaa, jos mitä pitäisi ajatella globaalisti. Maailman metsien hiilinielu on lähellä nollaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että satelliittitutkimusten mukaan metsät eivät ole juurikaan vähentyneet. Lähinnä sitä on tapahtunut Itä-Afrikassa ja Brasiliassa. Hämmästyttävintä on se, että metsäala on jopa lisääntynyt väkirikkaassa Intiassa ja Kiinassa. Saharan eteläreuna (Sahel) on myös vihertynyt 1970-luvulta lähtien.
Tämä vedenpoltto ei kyllä onnistu AJ:n linkissä esitetyllä tavalla. Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii niin paljon energiaa, että se, ei toimi. Muistaakseni tämä Lestijärven voimalaitos touhu epäonnistui, tuli lähinnä nokea. Tuulivoiman huippuja voidaan kyllä käyttää veden hajottamiseen, se toimii, mutta kuluttaa myös paljon energiaa.
Minä käsite n kyllä ministerin nieluhyvä kommemtin niin, että nielua edelleen on , vaikka hakattaisiin 80 milj m3. Ihmettelen vähän tätä Luken epämääräistä sanomaa. os jotain mieltä ollaan, tulee siitä pitää kiinni. Edestakaisin huopaaminen jättää kummallisen kuvan. Jos tehdään laskelmia, tulee niiden perusteet kertoa ja laskenta tehdä läpinäkyvästi. Mihinkään absoluuttiseen totuuteen tuskin päästään muuta kuin jälkikäteen.
Soimakallio oli laskenut Suomen päästöiksi viime vuonna 42 milj CO2 tonnia huomioiden hiilinielun. Jotenkin 56-14=42. Nielu oli viime vuonna poikkeuksellisen pieni, tänä vuonna kasvaa roimasti kun hakkuut vähenevät.
Antti Rinne koetti pääministerin haastattelutunnilla rauhoitella ilmastokeskustelua (hyvä asia), mutta sanoi myös ettei teollisuuden prosesseille tarvi tehdä mitään. Olen kyllä eri mieltä. Tässä lista Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä v. 2017:
SSAB 3,9 milj CO2 tonni, Helen 3,2 milj, Finnair 3,2, Neste 3,0, Fortum 1.5, Turku Energia 1,1, Finnsementti 0,9, Vaskiluodon Voima 0,8, Outokumpu 0,66, UPM 0,5. Nämä kymmenen suurinta tekevät yhteensä 18,5 milj CO2 tonnia eli 33% koko Suomen päästöistä (56 milj). Kolme suurinta SSAB, Helen, Neste tuottavat yksin noin 20% Suomen CO2 päästöistä. Ns. energiasektorin päästöt ovat ratkaisevia. Niitä ei korjata sähköautoilulla tai kasvinsyönnillä juurikaan.
Jos Helsingissä ei haluata polttaa paljoa puuta, hyvä niin. En ymmärrä Helenin vitkuttelua kivihiilen ja maakaasun korvaamisessa. Mallia löytyisi Tukholmasta. BIOS aktivistitutkija ryhmä teetti jopa Helenin entisellä johtajalla selvityksen , jotta kivihiilen polttoa voitaisiin jatkaa pidempään.
Helenille on tehty Aalto yliopiston toimesta suunnitelma Smart Energy Transition (SET), samoin Wärtsilän toimesta on tehty ehdotuksia. Mutta ne eivät tunnu kelpaavan ja Vapaavuori on luvannut miljoona euroa, jotta puuta ei tarvisi polttaa. Aalto yliopiston suunnitelma (SET) nojaa tietääkseni paljolti lämpöpumppuihin, tuulivoimaan. Siihen sisältyy myös yksi biovoimala.
Petteri Taalas (WMO) on kommentoinut Suomen ylikorostonutta metsäkeskustelua Metsäpäivillä.
<p class=”yc__topic-comments__content”>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-keskustelu-ilmastonmuutoksen-torjunnasta-kay-suomessa-ylikierroksilla-nyt-on-tarve-erottaa-oleellinen-epaoleellisesta/e7622406-8658-4702-88ba-88da100ed508</p><div class=”yc__comment__action-buttons”>Olennaista on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, maailman energiasta on sitä 85%.</div>
<div></div>
<div>Hiilinielua ei todellakaan ole monella maalla, lähinnä Pohjoismailla. Mm. Kanadan mtsät ovat nielun sijasta päästölähde. Ei Suomen metsät (0,6%) voi imeä koko maailman fossiilisia päästöjä.</div>
<div>EU:n lulucf-asetuksen aikaväli on Suomelle epäedullinen, koska 2000-2009 mm. suljettiin useita sellutehtaita ja oli maailmanlaajuinen rahoituskriisi (Lehman Brothers). Kyseinen aikaväli on taas Rutsille hyvin edullinen, koska siellä korjattiin ennätysmäärä puuta mm. Gudrun myrskyn (75 milj mottia) vuonna 2005.</div>
<div></div>
<div>En tiedä voiko Suomi neuvotella aikaväliä uudeksi tai korjausta siihen, mutta ainahan voi yrittää. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, että tällaiset satunnaitekijät vaikuttavat niin paljon.</div>
