Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Prof. aloustietelijä Ollikaisen ja rakennusinsinööri prof. Seppälän käsityksistä puuttui myös tietynlainen kokonaisnäkemys kuten Puuki hyvin toi esiin. Itse asiassa heidän kirjoituksensa edustaa hyvin sitä näkemystä, josta Petteri Taalas varoitti. Eli metsän nieluilla yritetään välttää fossiilisten polttoaineiden kiireellistä vähentämistä. Onneksi edellinen hallitus teki jo päätöksen kivihiilen kiellosta vuodesta 2029. On suhteellisen helppoa luopua fossiilisesta energiasta keskitetyissä laitoksissa kuten Helen. Tukholmasta voidaan käydä katsomassa esimerkkiä. Myös Suomesta löytyy kaupunkien energialaitoksia (Lahti Energia, KSS Energia), jotka ovat täysin tai lähes kokonaan CO2-vapaita. Helsingin ratkaisuna on esitetty lähinää suurimittaista lämpöpumppujen ja CO2-vapaan sähköenergian (tuuli, ydinvoima, vesivoima) käyttöä täydennettynä yhdellä bio-CHP-laitoksella. Myös jätteiden poltto voi olla järkevää siellä, missä sitä runsaasti syntyykin.
No nyt on vaan niin, etteivät metsät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet vaan ylenmääräinen fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kumma kun luontoväkikään ei tunnu tätä oikein muistavan, vaan on melko kritiikitön kivihiilelle ja maakaasulle. Aiemmin se porukka oli sitä mieltä, että metsien nieluja ei pidä laskea mukaan. Nyt taas sama porukka yrittää hoitaa suuren osan metsän nieluilla ja vähätellä fossiilisia polttoaineita. Tästä on varoittanut mm. WMO:n Petteri Taalas.
Edellä oli harhaanjohtava vertailu hiilivoimaloiden välillä. Helsingin voimala oli CHP/sähkön ja lämmönyhteistuotanto voima ja Puolan voimala (teho 40%) lauhdevoimala (vain sähkö). Ei näitä pidä verrata toisiinsa, kyllä Puolassa on tietääkseni myös CHP-voimaloita. Kivihiili on huono polttoaine CHP.voimaloille, niiden polttoineeksi sopivat myös kaikki biomassat ja maakaasu.
Näin äkillinen puuston tilavuuden lisääntyminen viime vuosina tuntuu edelleenkin mielestäni epätodennäköiseltä. Nimenomaan siksi, että hakkuut eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin. Myöskään muu poistuma ei liene vähentynyt olennaisesti.
Hyvä jos näin on ! Mutta toivoisin metsälehdeltä tarkennusta uutiseen. Laskennoissa tietääkseni käytetään nykyisin tasdoa 112 milj kuutiota vuosikasvua.
Remie: Katso tästä linkistä niin ymmärrät paremmin mistä on kyse.
https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4
Puu sitoo yhteyttäessään noin tonnin hiilidioksidia ja vapauttaa samalla noin 0,7 tn happea. Puusta on noin puolet hiiltä, loput pääasiassa vetyä ja happea. Selluloosaa puussa on noin 55%, loput hemiselluloosaa, ligniiniä ja uuteaineita (joista tulee mm. mäntyöljy ja tärpätti).
Eräs toimittaja, Loka-Laitinen muistaakseni ei myöskään aikanaan ymmärtänyt miksi kilosta bensiiniä voi tulla enemmän kuin kilo hiilidioksidia. Bensa palaessaan kaappaa sen hiiltä painavamman hapen ilmasta !
Remie: Hiilenmolekyylipaino on 12 ja hapen 16. Hiilidioksidin CO2 molekyylipaino on siis 44. Hiilidioksidissa on hiiltä siis noin 27%. Nämä asiat selittävät sen että kuutio puuta sitoo noin vajaan tonnin hiiltä.
Ossi Tiihosella on oikeiden asioiden ohella sivuillaan lukuisia virheitä. Esim. tämä hiilidioksidin vuodenaikaisvaihtelu on luonnollista. Kesällä Suomessa jopa päivä-yö vaihtelu on merkittävää metsäalueilla.
Jotakin sekavaa tässä Metsälehden uutisoinnissa on.
Jos VMI11:ta (2009-2013) vuosikasvu oli 105,5 milj mottia ja VMI12:ta (2014-2017) 108 milj. mottia, ei liene mahdollista että se olisi näin nopeasti ponnahtanut 24 milj kuutiota suuremmaksi. Ei vuosikasvu voi nousta yhtäkkiä yli 20% !
Hakkuuasiatkin näyttävät hoituvan markkinaehtoisesti.
Tämän vuoden hakkuut näyttävät jäävän jopa vuoden 2016 tason alapuolelle. Viime vuosi oli syklin huippu, jollaisia on ehkä kerran vuosikymmenessä (edellinen 2007). Hakkuita pitäisi muutenkin tarkastella esim. viiden vuoden keskiarvona.
Ei Fortum niin huonoja kauppija tehnyt, hiilivoimaloiden alasajo oli jo laskettu mukaan. Sai Uniperin joidenkin mielestä liiankin edullisesti. Eikä myöskään hiilivoimaloiden määrä lisääntynyt kaupassa yhtään. Saksassa energiasta 55% tuotetaan ydin- ja hiilivoimalla. Nyt Saksa on päättänyt ajaa ne molemmat alas. Tämä 55% tulee korvautumaan pääosin maakaasulla (joka on edelleen fossiilista). Uusiutuva energiaa on Saksassa jo kasvatettu roimasti ja sen ongelma on säästä riippuvuus.
Ollikaisella ja Seppälällä on se virhe, että he olettavat uusien sellutehtaiden tulevan vanhan päälle. Kyllä seuraavan 15 vuoden aikana tullaan myös sulkemaan sellutehtaita, joiden käyttöikä lienee noin 40 vuoden luokkaa. Itse asiassa Metsägroupin tehtaatkin korvaavat suljettavia tehtaita. Tosin neovat kapasiteetiltaan yli kaksinkertaisia vanhoihin nähden. Pitäisi mieluummin puhua vaan sellun tuotannon kapasiteetista. Herroilla tuntuu muutenkin olevan selluteollisuuden tuntemus vähäistä, kun ehdottivat mm. tuulivoimalla toimivia sellutehtaita.
