Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
EU:n tuki fossiilisista polttoaineista riippuvaisille maille taisi olla 100 miljardia. Aikajännettä en tiedä, ilmeisesti melko pitkä. Tällä saataneen Puola, Tsekki ja Unkari mukaan. Slovakia o taas melkein hiilineitraali jo. Toivottavasti saadaan neuvoteltua jotain Suomellekin. Hiilitullit ovat ainakin hyvä asia metalliteollisuudelle (Outokumpu, SSAB yms).
Minäkin ihmettelin Ylen liukosellujutun otsikointia ja tiettyä asenteellisuutta. Laitoin palautetta toimitukselle. Puukemia ei näytä olevan näitä Ylen toimittajien vahvuuksia. Liukosellusta tehtäviä tuotteita ovat viskoosin lisäksi mm. lyocell/tencel, modaali yms. Myös viskoosia voidaan tehdä nykyisin rikkihiilivapaasti.
Aikanaan parikymmentä vuotta sitten kun Säteri/kuitu Finland teki viskoosia Valkeakoskella, niin sinne liukosellu tuotiin Etelä-Afrikasta. Suomessa ei ollut silloin sen tuotantoa.
Tässä puolueetonta tietoa punkeista ja borrelioosista Duodecimista.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00063#s1
Tartunnat näyttävät keskittyvän kovasti Ahvenanmaalle ja Turun saaristoon sekä etelärannikolle. Oma tyttäreni sai borrelioosin keskeltä Helsinkiä, onneksi huomasi ajoissa. Heinikoista punkin parhaiten saa.
Kyllä punnkeja oli ennenkin, ero oli vain se, että borrelioosista ei tiedetty mitään. Lymen borrelioosi on tunnistettu vasta 1970-luvulla USA:ssa. Jökeenpäin vasta-aineiden perusteella se lienee ollut erittäin yleinen keski-Euroopassakin, muistaakseni jopa 30% itävaltalaisista vasta-aineita. Heinittyneet pellot ja runsaat pieneläinkannat levittävät tautia.
Ympäristökeskuksen ajoilta mieleeni jäi jonkun tutkijan väite: Jos tutkimusala ja ideologia on sama, tulokset ovat myös helposti ideologisia.
Syken sivujen graafisista esityksistä oli jätetty luonnonhuuhtouma pois kokonaan, miksikö. Se olisi ollut fosforista noin 55% ja typestä noin 70%. Nyt maatalous näyttää suhteettoman suurelta, kun osaa huuhtoumista ei laiteta grafiikkaan. Metsätalouden osuus näyttää melko pieneltä. Suomi on täynnä Tervajärvi nimisiä järviä. Ne ovat yleensä tummavetisiä humuspitoisia järviä luonnostaan.
Energiasektori, joka aiheuttaa 75% CO2-päästöistä on päässyt liian vähällä tässä viimeaikaisessa ilmastokeskustelussa. Ilmeisesti ajatellsaan niin, että päästökauppa hoitaa sen. Ei hoida, koska päästöoikeuksia jaettiin alunperin liikaa ja niiden hinta on tämän vuoksi matala. Fossiilinen energia on edullista, vaikka päästöoikeuksista maksetaankin. Niiden hinta pitäisi nostaa moninkertaiseksi. Saksa, Puola ja muut kivihiilimaat varmaan jarruttavat tätä kehitystä.
Ehkä metsä- ja maatalousasioista pitäisi keskustella juuri näin. Positiivisen kautta kuten MTK:n Marttila tässä tekee. Meillä on metsissämme yli saavutettu yli 20 miljardin arvoinen varasto, jos lasketaan nykyisten päästöoikeuksien hinnalla 25 euroa/CO2-tonni.
Näin siinä varmaan käy. Kirja edustaa lähinnä ns. runebergiläistä metsäkäsitystä, jonka mukaan kaikki oli ennen paremmin. Vaikka puuta metsisää oli vähemmän ja ns vajaatuottoisia metsiä paljon. Tämä näkyy jopa vanhoissa IK Inhan valokuvissa. Hänkin oli huolestunut Suomen metsien tuhoista.
Minua närästää lähinnä tämä ”Suomalainen metsä elää kohtalon hetkiään”. Miten niin, metsät kasvavat hyvin, hakkuut eivät ylitä vuosikasvua, suuria metsätuhoja ei ole ollut jne.
Tulee mieleen 1980-1990 luvun Lapin metsätuhot, joiden pääasiallinen syy ei ollutkaan Kuolan Nikelin rikkipäästöt. Myös harsuuntuminen oli jatkuvasti Ylessä esillä. Erkki Lähde ennusti että Suomen metsät tuhoutuvat 10 vuodesaa. Näin ei käynytkään vaan päunvastoin. Harsuuntumisesta ei puhuta mitään enää. Tästä median harhaanjohtamisesta tehtiin jopa asiokasa väitöskirja (Esa Väliverron: Erään ympäristöuhkan anatomia). Yle ja muu media kehysti tarina Suomen metsien tuhiksi, koska se oli mediaseksikästä.
Näin Slovakiassa.
https://www.vapo.com/blogi/posts/122/slovakian_esimerkillinen_energiakaannos#de73ae07
Maa on energian tuotannon suhteen jo lähes hiilineutraali. Valtaosa energiasta tuotetaan ydinvoimalla ja vesivoimalla toisin kuin hypetetyssä Saksassa. Kuitenkin maa pyrkii hiilineutraaliksi vasta 2050. Parhaiten energi-asiansa EU:ssa ovat hoitaneet Ranska, Slovakia ja Ruotsi.
