Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Eihän jatkuva kasvatus aiemminkaan ollut kielletty. Jatkuvia harvennuksia on voinut aina tehdä. Ei myöskään koskaan ole ollut pakko myydä metsää, sen on voinut päästää vaikka kuinka vanhaksi.
Sama kuvio on muistaakseni myös Matti Virtasen kirjassa Ilmastoahdistus:Hoito-opas (2019). Siinä on luku Kosmoklimatologia kriisissä. Aikaisemmin näytti siltä että lämpötila noudatti jokseenkin auringonpilkkuaktiivisuutta, mutta viime vuosina ei niinkään. Teorian puolestapuhujia ovat olleet Svensmark ja Cristensen Tanskasta. CERN kuitenkin tutkii asiaa edelleen kokeellisesti CLOUD projektissa koeolosuhteissa. Lähinnä on kyse kosmisten tekijöiden vaikutuksesta pilvien muodostukseen.
Laitoin FSC:n toimistolle kyselyn omaa metsääni koskien. Saa nähdä mitä vastaavat vai vastaavatko mitään. Olisi kohtuullista saada tietää tällaiset asiat myös metsänomistajan eikä vain metsäteollisuuden. Toivottavasti joku vuotaa aineiston joskus julkisuuteen.
Missä on tarkasti kuvattu Luken käyttämä menetelmä ? Käsittääkseni Luke laskee vain runkopuun määriä. Ei esimerkiksi huomioi maanalaista juuriston kasvua. En myöskään tiedä oksiston laskemisen käytäntöä. Jos päästöksi/poistumaksi lasketaan myös oksat niin ne varmaan pitäisi laskea myös vuosikasvuun/hiilensidontaan mukaan.
Tässä prof Jarkko Hantulan artikkeli 1980-luvun metsätuhoista. Kuka muistaa vielä Satu Huttusen huolestuneet kasvot tv-uutisista ?
http://jarkkohantula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171297-palaavatko-1980-luvun-metsatuhot
Vanhan metsälain aikana tietääkseni alle 40 vuotiaan metsän hakkaaminen oli kiellettyä, nyt se on sallittua.
Kyllä minulta onnistui 1990-luvulla osittainen avohakkaaminen ja luontainen uudistaminen. Vain aukkopaikkoihin taimia ja ei maanmuokkausta ollenkaan. Kyllä siitä metsä tuli. Tosin varmaan nopeammin olisi tullut kääntömätästyksellä ja uusilla taimilla. Halusin vain muuttaa vanhan kuusikon koivikoksi. Syynä mm. alueella yleinen kuusien maannousema.
Menetin uskoni Erkki Lähteeseen viimeistään 1990-luvulla, jolloin hän (Lapin metsätuhojen jälkeen) ennusti Suomen metsien tuhoutuvan 10 vuodessa.
Näistä Itä-Lapin metsätuhoista on sittemmin tullut lisätietoa ja uusia arvioita. Eivät olleet niinkään Kuolan saasteet, vaan aikaisin tulleet kovat pakkaset ja sitä edeltänyt sateinen kesä sienitauteineen (muistaakseni joku surmakkasieni).
Harrastelija,
laskelmasi on muuten jotenkin ok, mutta siinä on unohdettu metsien hakkuut ja muu poistuma. Se lienee ollut viime vuonna noin 92 milj CO2 tonnia. Metsien hakkuut olivat noin 77 milj CO2 tonnia ja muu poistuma (lahoaminen, latvat, oksat ym) noin 15 milj CO2 tonnia.
Timo Harakka taisi olla se kansanedustaja, joka Sipilän hallitusta haukkuessaan innostui niin, että väitti promillen olevan prosentin sadasosa. Ei ollut lapsus koska toisti asiankahteen kertaan.
Onneksi ei teatterimies Harakasta tullut valtionvarainministeriä ! Olisin huolestunut dekadivirheistä.
Hakattu metsä kasvaa uudelleen jos se säilyy metsämaana/metsätalouskäytössä. Tähän velvoittaa jo lakikin. Sen sijaan jos metsä hakataan rakennusmaaksi (tiet, kauppakeskukset, asuinalueet) se tuhoutuu usei lopullisesti, kun se asfaltoidaan. Olen jo sen verran vanha, että olen nähnyt hyvien metsien syntymisen entisille hakkuualueille.
Kyllä minäkin nautin mesässä olosta ja kaunista vanhoista puista, mutta en kytke siihen mitään hengellistä hapatusta.