Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ennen oli käytössä ns. syrjäseutulisä, jolla saatiin mm. opettajia syrjäseuduille. Nykyisin on pikemminkin pääkaupunkilisä korkeiden asumiskustannusten vuoksi.
Kyllä ihmiset lähinnä muuttavat työn perässä. Monen kohdalla myös harvinaisempi ammatti rajoittaa työmahdollisuuksia Suomessa.
Kanadassa on ns. ”unorganised areas”, joissa ei ole mitään paikallishallintoa eikä juuri verojakaan. Sinne saa muuttaa, mutta palvelut hoidettava itse. Tässä yksi esimerkki Thunderbayn pohjoispuolelta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Unorganized_Thunder_Bay_District#History
Noin 1/3 osa Suomen alueesta, jossa asuu vain noin 6000 asukasta. Sieltä löytyy mm. kylännimet Finmark ja Suomi.
Saska Saarikoskella oli eilen Hesarissa hyvä ja tasapainoinen kirjoitus ilmastonmuutoksessa. Se huolettaa noin puolta Suomen kansasta ja toinen puoli näkee sen jopa positiivisena.
Vähälle huomiolle ainakin Ylessä ja muussa valtamediassa on jäänyt Stanfordin yliopiston ja saksalaisten tutkimukset, jonka mukaan Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä ja Kanada ovat niitä maita., jotka ovat hyötyneet eniten ilmaston muutoksesta.
https://www.pnas.org/content/116/20/9808#F2
Pääsääntöisesti siis näyttää siltä, että kylmissä maissa lämpötilan kohoaminen nostaa elinatasoa bkt/henki mittarilla. Ko. tutkimuksen mukaan taas ennestään kuumissa maissa, kuten Intia, se laskee sitä. No tosin mielestäni asia ei ole aivan näin yksinkertaista ja lämpötilariippuvaista. Norjan elintasoa on nostanut öljy ja Intiassa talouskasvu on ollut huomattavan nopeaa viime vuosina, mutta nopea väestönkasvu saa sen näyttämään huonommalta bkt/henki mittarilla.
Tässä myös yksi aiheeseen sopivasti liittyvä blogikirjoitus Soininvaaralta, otsikko ehkä yllättävä:
Kela-kyytejä tehdään ylivoimaisesti eniten tiheästi asutulla Uudellamaalla ja vähiten Pohjanmaalla (Österbotten).
Miksiköhän kaupungeissa on leipäjonoja, muttei maalla ? Myös työttömyysaste on nykyisin isoissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Kotka jne) maan keskiarvoa korkeampi. Pienin työttömyys on Pohjanmaan rannikolla (Luoto, Närpiö jne) ja Ahvenanmaalla. Siellä on myös jo saavutettu jopa 80% työllisyysaste kun taas koko maassa 75% tuottaa vaikeuksia.
Tällöin yhteiskunta pääsisi maksamaan näille köyhemmille asumistukia isoissa kaupungeissa. En myöskään ymmärrä miten vanhusten hoitaminen tulisi halvemmaksi isoissa kaupungeissa. Asumistukia maksetaan hyvin vähän maaseudulle, valtaosa isoihin kaupunkeihin. Muutenkin Suomenn asumistuet ovat kummajainen, kaksi kertaa niin suuret kuin Ruotsissa (maksetaan vain perheille) vaikka maan väkiluku on lähes kaksinkertainen. Mutta Kojamohan (entinen VVO) tästä hyötyy ja samalla ay-liike.
Myöskään ei ole ekologista muuttaa vanhasta puutalosta betoniseen kerrostaloon ! Kulutustaso on yleensä isoissa kaupungeissa myös korkeampi (Aalto yliopiston tutkimukset).
Liikenteen päästöistä (13% Suomen päästöistä) tulee vain runsas puolet (7%) henkilöautoliikenteestä. Loput (6%) lähinnä raskaista ajoneuvoista ja kasvaneesta rekkaliikenteestä. Tämä 7% 10 tonnista olisi noin 700 kg vuodessa eli aika lähellä Tolopaisen 600 kg CO2:ta.
No nyt teatterimies Harakka lupailee töitä pakolaisille nopealla aikataululla.
Väite pakolaisten miljardikuluista ei oikein pidä paikkaansa.
Tieteen kuvalehden juttu viittaa jo monta kertaa kritisoituun tutkimukseen, jossa lapsen synniksi on laskettu seuraavatkin sukupolvet. Eivät kaikki sukupolvet ole kuluttamassa samaan aikaan. Jos syntyvyys on alle 2 lasta/perhe ei väestö periaatteessa lisääny. Nykyinen voimakas väestönkasvu maapallolla johtuu ennen kaikkea ihmisiän kasvamisesta (maapallon ihmisten elinikä on noussut nopeastyli 10 v. mm. paremman terveydenhuollon vuoksi). Nyt väestö kasvaa eksponentiaalisesti (1 mrd/12v), mutta tullee tasaantumaan 10-12 miljoonan tasolle. Alle 20 vuotiaiden määrä maailmassa ei ole enää kasvanut viime aikoina (hyvää tietoa tästä mm. Roslingin kirjassa). Väestöpyramidi tasaantuu joskus.
Mitä sitten Suomessa, jos väestö alkaa vähetä. Ei välttämättä mikään niin huono asia. Jo nyt suomalaisia syntyy vähemmän kuin kuolee. Tarvitsemme varmaan jonkinverran työperäistä maahanmuuttoa. Myös eläkeikää joudutaan nostamaan ja joitakin etuisuuksia karsimaan. Myös opiskelijat olisi saatava nopeammin työelämään, nyt opiskeluajat venyvät mm. liian hyvien opintososiaalisten etujen vuoksi.
WC paperia tehdään suurelta osin kierrätyskuidusta nykyisin. New Yorkissakin on suomalaisten suunnittelema paperiehdas, joka käyttää pekästään kierrätyskuitua. Ei WC-paperi ole niin suuri ongelma kuin luullaan. Hajoaa hyvin jätevedenpuhdistamoissa ja menee lietteen mukana edelleen maahan/kaasuksi jne. Kuinka moni muuten tämän palstan kirjoittajista ei käytä WCpaperia ? Eivätkö kiinalaiset saisi käyttää ?
Kiinassa sellun hintaa on nostanut se, että Kiina kielsi jätepaperin viennin sinne USA:sta. Ei todellakaan minkään vaikutusvallan vuoksi Suomessa ! Eivät he sentään niin tyhmiä ole.
Vedetön tapa tehdä paperia on kyllä keksitty jo useita vuosikymmeniä sitten. Taitaa aailmassa olla pari sellaista tehdastakin (Kanada, Belgia ?). Ne vain ovat kovin pieniä ja kuluttavat paljon energiaa, koska jätevesi haihdutetaan ilmaan.