Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tätä metsittämistä ehkäisee osin myös EU:n maataloustukipolitiikka, joka on peltoalapohjaista. Aikanaan ennen EU:ta yritettiin enemmän metsittää peltoja ylituotannon vuoksi.
Väestö kasvaa todella nopeasti nyt Sahelin eteläpuoleisessa Afrikassa. Käsittääkseni ilmastonmuutos ei ole pääasiallinen ajuri muuttoaaltoon vaan liiallinen väestönkasvu. Siihen taas voisi parhaiten auttaa naisten ja miesten parempi koulutustaso, parempi hallinto (vaikea muuttaa). Verrataanpa vaikka öljyvaltio Nigeriaa Norjaan. Norja säästää öljyrahoja rahaston kautta tulevaisuuteen kun taas Nigeriassa rahat menevät suurelta osin hallitsevalle eliitille kansan ollessa köyhää.
Maailmahan näyttää NASA:n satelliittitutkimusten mukaan pääosin vihertyvän. Vain muutamia poikkeuksia on joissa havaitaan vihreän lehdistön vähenemistä (näitä on mm. Kazakstan, Itä-Afrikka, Brasilian itäiset osa (ei Amazon)). Löytyy lukuisia linkkejä ilmiöön, Saharankin eteläreuna on vihertynyt sitten 1979 jälkeen. Ilmiö on myös mainittu IPCC:n raportissa. Tässä yksi linkki Nasan sivuille.
A Jalkasen ehdotukset ovat hyviä ja toteutuskelpoisia. Suomessa kutenkaan peltomaa ei ole juurikaan lisääntynyt vaan jopa vähentynyt 1960-luvun alusta. Tähän on syynä mm. rakentaminen. Muutenkin Suomen vähäisestä metsäpinta-alan vähenemisestä (0,1%/vuosi) valta-osa johtuu rakentamisesta (tiet, asuinalueet jne). Varsinkin 1970-luvulla uistaakseni metsiettiin peltoja. Mm. isäni metsitti noin 2-3 hehtaaria samalla kuin luopui karjanpidosta ja jäi luopumiseläkkeellä.
Vähän näissä turvemaiden muokkauskieltosuunnitelmissa yms mietityttää sellaisen viljelijän kohtalo, jolla on valtaosa maista turvemaita. Miten korvata hänelle katastrofaalinen tilanne. Tällaiset Ollikaisen puheet johtavat helposti perussuomalaisten entistä suurempaan vaalivoittoon.
Jos oikein ymmärsin, niin Ollikainen vertasi myös 10 vuoden pellonraivauksen päästöjä 1 vuoden rekkaliikenteen päästöihin mikä on harhaanjohtavaa a liiottelee Suomen minimaalisen pellonraivauksen merkitystä.
Itselläni vähän huonosti onnistuneita kokeiluja tammella. Ensin laitoin noin 50 tammen terhoa maahan keväällä, ei onnistunut (olisi ilmeisesti pitänyt laittaa syksyllä. Samoin ostin noin 50 tammen tainta, ekä niistäkään juuri mikään selvinnyt.
Sen sijaan metsääni on tullut runsaasti taimia luonnostaan, ilmeisesti närhet ja oravat niitä hautaavat maahan. Tammia on jopa niin paljon, että niitä on mittausteni mukaan noin 80-100 kpl/hehtaari. Ja nämä ovat selvinneet hirviltä ja jäniksiltä jo siihen mittaan etteivät enää helpola tuhoudu.
Nytkun eräät sorsalajit ja metsäkanalinnut ovat vähentyneet, niin tästä kultasakaalista tulee varmaan taas uusi uhkatekijä näille vähentyneille kannoille. Niitähän vähentävät nykyisin voimistuneet varislintukannat, minkki, supikoira jne.
Sinänsä varmaankin kohta sakaali luokitellaan uhanalaiseksi sen pienen kannan vuoksi. Näin näyttää käyneen joillekin lintulajeille, jotka ovat vasta levittäytymssä maahamme (esim. kunigaskalastaja).
Luin vielä kertaalleen IPCC:n viime syksyisen raportin yhteenvedon päättäjille. Sanaakaan ei ollut mainittu väestön lisäyksen vaikutuksesta päästöihin ja luononvarojen käyttöön yleensä. Näyttääolevan TABU. Yleistä epämääräistä YK höpinää yms on.
Muutenkaan yhteenvedosta ei saa selvää mikä oikein on se uhkaava katastrofi josta varoitetaan ja lapsetkin pelotellaan. Ainkaan se ei mielestäni ole mikään terveysasia, sosiaaliset olot ovat määräävämpiä. Singaporessa ei ole malariaa, mutta kylmässä Suomessa sitäoli 1800-luvulla. Arktiset lajit kyllä vähenevät, mutta vastaavasti lämpimän ilmaston lajit leviävät pohjoiseen.
No sitten on tämämeren pinnan nousu, mutta sehän on hyvin hidas ilmiö johon voidaan sopetua, kuten Hollanti osaa tehdä. Metaanin purkautuminen nopeasti ilmakehään voi nostaa lämpötilaa nopeastikin, mutta metaani hajoaa ilmassa noin 10 vuodessa. Sitä paitsi jo nyt moni maa (Suomi, Saksa ym) ja kaupunki (esim Helsinki) polttaa tätä tundran metaani lämmityksen ja sähkön vuoksi.
Itse olen ollut joissakin WHO:n ja YK:n työrymissä aikanani, ja yleensä niissä muutama kellokas painaa läpi mielipiteensä ja kirjoittaa tekstin, loput lähinnä myötäilevät. Aluksi ehkä vastustavat, mutta antavat sitten periksi mukavuudenhalusta. Fraseologia kukoistaa.
Tämä 1,5 asteen raja on erittäin vaikea saavuttaa kun on jo lämminnyt 1 C esiteollisesta ajasta. Suomessa on lämmennyt jo ehkä 2 C esiteollisesta ajasta, muttei mitään katastrofia ole tullut, Muutenin Suomen oloissa vuosien keskilämpötilat vaihtelevat noin plus/miinus 1 C. Luonto selviää jopa äkillisestä yli asteen vaihtelusta. Kasvukausien vaihtelut lienevät vielä vuoden keskiarvoja suurempia.
Ylen artikkelissa puhutaan pinta-alasta, joka on noin 30 kertaa Suomen suuruinen. Melkoinen urakka ja vaikuttaa vasta muutaman kymmenen vuoden päästä kunnolla.
Olen nähnyt huonosti onnistuneita metsityksiä mm. Turkissa Ankaran lähellä (liian kuivaa kesällä) ja Islannissa. Ainakaan Islannissa ei ole huono hallinto, mutta jostain syystä metsät eivät vain tahdo levitä istutusalueiden ulkopuolella. Viime kesänä näki melko paljon myös kellastuneita kuusia (Sitkan kuusia ?). Onkohan Islannissa ongelmana väärät amerikkalaiset puulajit vai mikä. Ehkä se, että siellä saattaa talvella tulla yllättäen pitkä lämmin jakso ja puiden kasvu käynnistyä. Alaskalainen poppeli (musta poppeli ?) näytti siellä kyllä menestyvän melko hyvin.
