Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Käsittääkseni Luke on aiempina vuosina laskenut suurimman metsätaloudellisesti kestävän hakkuumäärän (80-83 milj m3 tasoa). Se ei ei lähde hiilinielun maksimoinnista,vaan siitä ettei puumäärä metsissä vähene. Tätä eroa kaikki eivät näytä ummärtävän.
Petteri Taalas (WMO) on kommentoinut Suomen ylikorostonutta metsäkeskustelua Metsäpäivillä.
<p class=”yc__topic-comments__content”>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-keskustelu-ilmastonmuutoksen-torjunnasta-kay-suomessa-ylikierroksilla-nyt-on-tarve-erottaa-oleellinen-epaoleellisesta/e7622406-8658-4702-88ba-88da100ed508</p><div class=”yc__comment__action-buttons”>Olennaista on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, maailman energiasta on sitä 85%.</div>
<div></div>
<div>Hiilinielua ei todellakaan ole monella maalla, lähinnä Pohjoismailla. Mm. Kanadan mtsät ovat nielun sijasta päästölähde. Ei Suomen metsät (0,6%) voi imeä koko maailman fossiilisia päästöjä.</div>
<div>EU:n lulucf-asetuksen aikaväli on Suomelle epäedullinen, koska 2000-2009 mm. suljettiin useita sellutehtaita ja oli maailmanlaajuinen rahoituskriisi (Lehman Brothers). Kyseinen aikaväli on taas Rutsille hyvin edullinen, koska siellä korjattiin ennätysmäärä puuta mm. Gudrun myrskyn (75 milj mottia) vuonna 2005.</div>
<div></div>
<div>En tiedä voiko Suomi neuvotella aikaväliä uudeksi tai korjausta siihen, mutta ainahan voi yrittää. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, että tällaiset satunnaitekijät vaikuttavat niin paljon.</div>Katsoin ohjelman vasta jälkikäteen. Eniten ihmetettää mm. Luken edustajien sekoilu vai oliko niin, että toimittaja oli leikannut heidän järkevimmä kommenttinsa pois. Suuri puute oli se, ettei metsien kasvua ja hiilinielua tarkasteltu pidemmällä aikavälillä 1960-luvulta alkaen.
Kummallista on myös, että toimittajan mielestä ympäristöjärjestöjen osallistuminen päätöksen tekoon on OK, mutta metsänomistajien osallistuminen on väärin. Uskomatonta, jos MTK:n edstajan puheenvuoro keskeytettiin todella.
Ei ole mikään energia täysin päästötöntä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Linkissä esitetty VTT:n väitöskirja toteaa biomassan olevan kuitenkin paras tutkituista vaihtoehdoista. Siinä on jollakin tavalla vertailtu energialähteestä saatua energiamäärää ja ko. energiamuodon lämmittävää vaikutusta.
Maakaasu saattaa olla huomattavasti luultua pahempi johtuen suurista vuodoista ilmakehään. Kukaan ei tiedä niiden määrää varsinkaan Venäjällä ja myös USA:ssa ne näyttävät olevan oletettua suuremmat. Tämä on todettu mm. kaasukenttien yllä tehdyillä lentokonemittauksilla.
Mitähän tämä 30 m vyöhyke tarkoittaa ? Siis yhteensä 30 m vai 30 m kummallekin puolelle ?
Metsälaissa kai sanotaan tarkalleen, että varjostusolosuhteet eivät saisi muuttua.
Itselläni on koko metsäkaistaleella epämääräinen purokohde, joka on muodostunut ojituksen seurauksena. Aiemmin metsä oli karjalaidun, jonka keskellä oli heinää kasvava vyöhyke. Aiemmissa kartoissa oli jopa merkitty laitumeksi tällainen alue (1,2 ha). Metsään.fi palvelussa sitä ei ole määritelty luontokohteeksi.
Katselin tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden listaa. Allekirjoittajat olivat lähinnä anglosaksisista maista, Hollannista ja Saksasta. Myös Italiasta oli pitkä listanimiä, Suomesta ei yhtään nimeä. Ei varmaan oltu kysyttykään, koska olisin uskonut eräiden suomalaisten skeptikkojen varmaan sen allekirjoittavan.
Kovasti oli alarmistien rintama myös pistämässä hanttiin. Jotkut ovat olleet myös närkästyneitä WMO:n Petteri Taalaksen lausunnoista, joilla hänyrittää, mielestäni asiallisesti, vähänrauhoitella pahinta maailmanlopun kulttia.
Jokainen voisi vaikka koemielessä laskea päästönsä karkeasti. Laskureita löytyy useitakin. Itse tein erään laskurin mukaan ja huoamasin mm. seuraavaa:
– eniten ja helpoiten voin hiilijalanjälkeäni pienentää luopumulla kaukomatkoista (esim. Thaimaan lento tekee noin yhtä paljon kuin vuoden ajot autolla noin 2000 co2tonnia)
– vähentämällä auton käyttöä (meillä nyt yksi auto/2 henkeä vähensi päästöjä lähes puoleen). Kaikilla maalla asuvilla tämä ei tietenkään ole mahdollista.
-muuttamalla lämmityksen mahdollisimman ympäristöystävälliseksi (CO2-vapaa sähkö, lämpöpumput, jätepuu talvella takassa)
Sen sijaan paljoa hiilijalanjälki ei vähene esim. kasvissyönnillä tai sähköautoilulla !
Ei mikromuovi kalaa ole pilannut ja mitään selviä terveyshaittoja ei ole THL:n mukaan todettu ainakaan Pohjolassa.
Puuvillakankaista on käsittääkseni tarkoitus tehdä uudelleen puuvillaisia kankaita. Muoviset laiturilankut ovat edelleen muovia, niiden uudelleen muovaamiseen tarvitaan paljon energiaa. Ovat kuitenkin valmistettu pääosin fossiilisista aineista.
Ilmastoministerin ja valitettavasti monen muunkin käsitys metsäteollisuuden tuotekehittelystä ja tutkimuksesta on puutteellinen. WC paperiin laitetaan yleisesti mukaan kierrätettyä siistauskuitua. Suomessa on tietääkseni ainakin kolme jätepaperia ja kartonkia käsittelevää siistauslaitosta. Itse asiassa wc-paperissa on hyvä olla mukana lyhytkuituista kierrätyskuitua sen liukoisuuden parantamiseksi.
Se että Kiina ostaa paljon sellua johtuu paljolti siitä, että maa kielsi amerikkalaisen jätepaperin tuonnin maahan joku aika sitten.
Ministerille ja muille kriitikoille voisi esittää vastakysymyksen, käytättekö WC paperia ?
