Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tämä vedenpoltto ei kyllä onnistu AJ:n linkissä esitetyllä tavalla. Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii niin paljon energiaa, että se, ei toimi. Muistaakseni tämä Lestijärven voimalaitos touhu epäonnistui, tuli lähinnä nokea. Tuulivoiman huippuja voidaan kyllä käyttää veden hajottamiseen, se toimii, mutta kuluttaa myös paljon energiaa.
Minä käsite n kyllä ministerin nieluhyvä kommemtin niin, että nielua edelleen on , vaikka hakattaisiin 80 milj m3. Ihmettelen vähän tätä Luken epämääräistä sanomaa. os jotain mieltä ollaan, tulee siitä pitää kiinni. Edestakaisin huopaaminen jättää kummallisen kuvan. Jos tehdään laskelmia, tulee niiden perusteet kertoa ja laskenta tehdä läpinäkyvästi. Mihinkään absoluuttiseen totuuteen tuskin päästään muuta kuin jälkikäteen.
Soimakallio oli laskenut Suomen päästöiksi viime vuonna 42 milj CO2 tonnia huomioiden hiilinielun. Jotenkin 56-14=42. Nielu oli viime vuonna poikkeuksellisen pieni, tänä vuonna kasvaa roimasti kun hakkuut vähenevät.
Antti Rinne koetti pääministerin haastattelutunnilla rauhoitella ilmastokeskustelua (hyvä asia), mutta sanoi myös ettei teollisuuden prosesseille tarvi tehdä mitään. Olen kyllä eri mieltä. Tässä lista Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä v. 2017:
SSAB 3,9 milj CO2 tonni, Helen 3,2 milj, Finnair 3,2, Neste 3,0, Fortum 1.5, Turku Energia 1,1, Finnsementti 0,9, Vaskiluodon Voima 0,8, Outokumpu 0,66, UPM 0,5. Nämä kymmenen suurinta tekevät yhteensä 18,5 milj CO2 tonnia eli 33% koko Suomen päästöistä (56 milj). Kolme suurinta SSAB, Helen, Neste tuottavat yksin noin 20% Suomen CO2 päästöistä. Ns. energiasektorin päästöt ovat ratkaisevia. Niitä ei korjata sähköautoilulla tai kasvinsyönnillä juurikaan.
Jos Helsingissä ei haluata polttaa paljoa puuta, hyvä niin. En ymmärrä Helenin vitkuttelua kivihiilen ja maakaasun korvaamisessa. Mallia löytyisi Tukholmasta. BIOS aktivistitutkija ryhmä teetti jopa Helenin entisellä johtajalla selvityksen , jotta kivihiilen polttoa voitaisiin jatkaa pidempään.
Helenille on tehty Aalto yliopiston toimesta suunnitelma Smart Energy Transition (SET), samoin Wärtsilän toimesta on tehty ehdotuksia. Mutta ne eivät tunnu kelpaavan ja Vapaavuori on luvannut miljoona euroa, jotta puuta ei tarvisi polttaa. Aalto yliopiston suunnitelma (SET) nojaa tietääkseni paljolti lämpöpumppuihin, tuulivoimaan. Siihen sisältyy myös yksi biovoimala.
Petteri Taalas (WMO) on kommentoinut Suomen ylikorostonutta metsäkeskustelua Metsäpäivillä.
<p class=”yc__topic-comments__content”>https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ilmastoguru-petteri-taalas-keskustelu-ilmastonmuutoksen-torjunnasta-kay-suomessa-ylikierroksilla-nyt-on-tarve-erottaa-oleellinen-epaoleellisesta/e7622406-8658-4702-88ba-88da100ed508</p><div class=”yc__comment__action-buttons”>Olennaista on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, maailman energiasta on sitä 85%.</div>
<div></div>
<div>Hiilinielua ei todellakaan ole monella maalla, lähinnä Pohjoismailla. Mm. Kanadan mtsät ovat nielun sijasta päästölähde. Ei Suomen metsät (0,6%) voi imeä koko maailman fossiilisia päästöjä.</div>
<div>EU:n lulucf-asetuksen aikaväli on Suomelle epäedullinen, koska 2000-2009 mm. suljettiin useita sellutehtaita ja oli maailmanlaajuinen rahoituskriisi (Lehman Brothers). Kyseinen aikaväli on taas Rutsille hyvin edullinen, koska siellä korjattiin ennätysmäärä puuta mm. Gudrun myrskyn (75 milj mottia) vuonna 2005.</div>
<div></div>
<div>En tiedä voiko Suomi neuvotella aikaväliä uudeksi tai korjausta siihen, mutta ainahan voi yrittää. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, että tällaiset satunnaitekijät vaikuttavat niin paljon.</div>Katsoin ohjelman vasta jälkikäteen. Eniten ihmetettää mm. Luken edustajien sekoilu vai oliko niin, että toimittaja oli leikannut heidän järkevimmä kommenttinsa pois. Suuri puute oli se, ettei metsien kasvua ja hiilinielua tarkasteltu pidemmällä aikavälillä 1960-luvulta alkaen.
Kummallista on myös, että toimittajan mielestä ympäristöjärjestöjen osallistuminen päätöksen tekoon on OK, mutta metsänomistajien osallistuminen on väärin. Uskomatonta, jos MTK:n edstajan puheenvuoro keskeytettiin todella.
Ei ole mikään energia täysin päästötöntä ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Linkissä esitetty VTT:n väitöskirja toteaa biomassan olevan kuitenkin paras tutkituista vaihtoehdoista. Siinä on jollakin tavalla vertailtu energialähteestä saatua energiamäärää ja ko. energiamuodon lämmittävää vaikutusta.
Maakaasu saattaa olla huomattavasti luultua pahempi johtuen suurista vuodoista ilmakehään. Kukaan ei tiedä niiden määrää varsinkaan Venäjällä ja myös USA:ssa ne näyttävät olevan oletettua suuremmat. Tämä on todettu mm. kaasukenttien yllä tehdyillä lentokonemittauksilla.
Mitähän tämä 30 m vyöhyke tarkoittaa ? Siis yhteensä 30 m vai 30 m kummallekin puolelle ?
Metsälaissa kai sanotaan tarkalleen, että varjostusolosuhteet eivät saisi muuttua.
Itselläni on koko metsäkaistaleella epämääräinen purokohde, joka on muodostunut ojituksen seurauksena. Aiemmin metsä oli karjalaidun, jonka keskellä oli heinää kasvava vyöhyke. Aiemmissa kartoissa oli jopa merkitty laitumeksi tällainen alue (1,2 ha). Metsään.fi palvelussa sitä ei ole määritelty luontokohteeksi.
Katselin tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden listaa. Allekirjoittajat olivat lähinnä anglosaksisista maista, Hollannista ja Saksasta. Myös Italiasta oli pitkä listanimiä, Suomesta ei yhtään nimeä. Ei varmaan oltu kysyttykään, koska olisin uskonut eräiden suomalaisten skeptikkojen varmaan sen allekirjoittavan.
Kovasti oli alarmistien rintama myös pistämässä hanttiin. Jotkut ovat olleet myös närkästyneitä WMO:n Petteri Taalaksen lausunnoista, joilla hänyrittää, mielestäni asiallisesti, vähänrauhoitella pahinta maailmanlopun kulttia.
