Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on näitä ns. sektoritutkimuslaitoksia kansainvälisestikin paljon ja niissä on suosittua ja helppoa tehdä tietokoneella erilaisia laskelmia ja skenaarioita/projektioita. Itsekin olen aikanani työskennellyt sellaisessa. Yle ja monet muut tahot otttavat nämä harjoitelmat/laskelmat täytenä totuutena. Useat ympäristöön liittyvät tutkimukset eivät täytä kunnon tieteellisen tutkimuksen kriteerejä, varsinkin kun niistä puuttuvat virhearvioinnit. Laskelman yhteydessä tulisi aina ilmoittaa sen tuloksen ohella sen lähtökohdat ja virherajat (maksimi-minimi), jotta suurikin yleisö ja toimittajat osaisivat arvioida niitä oikein.
Katsoin Yle Areenasta VTT:n ja Luken seminaarin esitelmät hiilineutraalius tavoitteista. Jäi edelleenkin hieman epäselväksi mistä nämä kovin suuret heitot hiilinieliskenaarioissa johtuvat. Kuulemma jotkut mallit ovat tarkentuneet ja lähtövuodet ovat toiset. Jos tämä mllinnus on näin parametriherkkää on vaarana, että myös tulokset heittävät paljon ja sotkeudutaan omaan näppäryyteen.
Olisi ehkä parasta esittää EU:lle, vain että pidetään hakkuut enintään 75% tasolla metsien vuosikasvusta. Tämä voidaan selvästi mitata ja todentaa. Tiedot puiden juurien hiilensidonnasta, maaperästä yms ovat niin epätarkkoja ettei niihin voida ainakaan vielä luottaa. Useimmissa maissa ei ole metsistä niin tarkkaa tietoa kuin Suomessa ja ne ehkä määrittelevät nielunsa vain metsäpinta-alan perusteella.
Luken jatkuvasti muuttuvat laskelmat harhauttivat hallitusneuvottelijat liian tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. Hiilineutraalius tavoite v. 2035 on liian tiukka, Ruotsikin on asettanur sen vuoteen 2045. Suomi ampuu itseään jalkaan ja lisää työttömyyttä näillä tavoitteiilla. Mielestäni hallitus voisi siirtää tavoitetta 10 vuotta myöhemmäksi varsinkin kun Ruotsille sen saavuttaminen on helpompaa runsaan vesi-, ydin- ja tuulivoiman avulla. Seuraava hallitus perussuomalaisten johdolla varmaankin tekee niin. Huomionarvoista on myös, että Ruotsi ei aio saavuttaa tavoitetta juurikaan hiilinielujen avulla vaan keskittyy aivan oikeasti fossiilisen energian vähentämiseen. Jos hakkuita vähennetään esim. 20% nykytasosta merkitsee se ehkä noin 20% vähenemistä alan työpaikkoihin (ehkä noin 10000-15000 työpaikkaa ?).
Mitä Helsingin Heleniin tulee, niin kyllä siellä voitaisiin luopua kivihiilestä ja maakaasusta nopeammin. Ei se niin mahdotonta ole niin kuin he esittävät. Nyt Helenin oma energiatuotanto on 90% fossiilista kun Tukholman on 80% fossiilivapaata. Mallia voi käydä katsomassa Tukholmasta. Helsingille on myös luonnosteltu useampiakin ohjelmia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Tunnetuin ehkä Aalto yliopiston Smart Energy Transition esitys. Se perustuu tietääkseni nykyistä enemmän lämpöpumppuihin (jätevesi, meri) ja CO2 vapaaseen sähköön. Myös yksi biovoimal a siihen kuuluu.
Löysin tämän jutun Kanadan metsistä:
https://thenarwhal.ca/canadas-forests-havent-absorbed-more-carbon-than-theyve-released-since-2001/
Artikkelin mukaan Kanadan metsät ovat olleet CO2-päästölähde jatkuvasti vuoden 2001 jälkeen. Syitä ovat mm.
– laajat metsäpalot erityisesti maan länsiosissa
– laajat hyönteistuhot (mountin pine beetle ym), erityisesti kontortamänty
– kuivat ja lämpimät kesät, jolloin erityisesti kuuset kuolevat
Metsäala pienenee reunoistaan Albertssa. Siellä on myös poltettu tarkoituksella laaja metsävyöhyke, jotta hyönteistuhot eivät leviäsi sinne Brittiläisestä Columbiasta.
Vetyautoissa ongelma on vedyn varastointi. Vaatii kovan paineen ja vetyä kuluu hieman vaikkei auto käytettäisikään. Vetyä on sinänsä saatavissa lähes rajattomasti vedestä esimerkiksi aurinkoenergian avulla. Vetyauto on hyvä ratkaisu jos nykyiset tekniset ongelmat saadaan ratkaistua.
Toinen hyvä vaihtoehto on synteettinen metaani, jota voidaan valmistaa vedyn ja ilmasta otettavan hiilidioksidin (luonnollinen tai teollisuusprosessin päästö) avulla. Synteettistä metaania oidaan käyttää tavanomaisissa polttomoottori/kaasuautoissa.
Ympäristöliiketoimintaan on edellä Sitran raportissa laskettu lähes kaikki teknologiateollisuus. Kaikkiallahan pyritään tuotteiden kehityksessä umpäristömyötäisyyteen. Esimerkiksi jos Wärtsilä tekee energiatehokkaampia dieselmoottoreita, se on ympäristöteknologiaa, vaikka diesel ei niin ympäristöystavällistä olekaan. Samoin kaikki konsultointi on mukana.
Ilmastopaneelin raportin mukaan Ruotsin metsien vertailutaso/hiilinielu olisi selvästi Suomea pienempi (-29 milj CO2 tn), vaikka Ruotsin metsäala on Suomen metsiä jonkinverran suurempi. Samoin Norjan mahdollinen nielu on vain -6 milj, tosin metsäala Suomea pienempi ?
Miksi on neuvoteltu Suomelle huono sopimus ? Onko mahdollista järkevöittää niin, etteivät satunnaistekijät (myrskyt ja tehtaiden sulkemiset + puun maahantuonti) vaikuta liikaa ?
Kyllä polttoaineiden päästöt jyvitetään niiden käyttömaalle , yo. tapauksessa Saksalle.
Tämä hiilinielukeskustelu on Suomessa ylikorostunut. Tätä asiaa, jos mitä pitäisi ajatella globaalisti. Maailman metsien hiilinielu on lähellä nollaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että satelliittitutkimusten mukaan metsät eivät ole juurikaan vähentyneet. Lähinnä sitä on tapahtunut Itä-Afrikassa ja Brasiliassa. Hämmästyttävintä on se, että metsäala on jopa lisääntynyt väkirikkaassa Intiassa ja Kiinassa. Saharan eteläreuna (Sahel) on myös vihertynyt 1970-luvulta lähtien.
