Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Näin äkillinen puuston tilavuuden lisääntyminen viime vuosina tuntuu edelleenkin mielestäni epätodennäköiseltä. Nimenomaan siksi, että hakkuut eivät ole vähentyneet vaan päinvastoin. Myöskään muu poistuma ei liene vähentynyt olennaisesti.
Hyvä jos näin on ! Mutta toivoisin metsälehdeltä tarkennusta uutiseen. Laskennoissa tietääkseni käytetään nykyisin tasdoa 112 milj kuutiota vuosikasvua.
Remie: Katso tästä linkistä niin ymmärrät paremmin mistä on kyse.
https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4
Puu sitoo yhteyttäessään noin tonnin hiilidioksidia ja vapauttaa samalla noin 0,7 tn happea. Puusta on noin puolet hiiltä, loput pääasiassa vetyä ja happea. Selluloosaa puussa on noin 55%, loput hemiselluloosaa, ligniiniä ja uuteaineita (joista tulee mm. mäntyöljy ja tärpätti).
Eräs toimittaja, Loka-Laitinen muistaakseni ei myöskään aikanaan ymmärtänyt miksi kilosta bensiiniä voi tulla enemmän kuin kilo hiilidioksidia. Bensa palaessaan kaappaa sen hiiltä painavamman hapen ilmasta !
Remie: Hiilenmolekyylipaino on 12 ja hapen 16. Hiilidioksidin CO2 molekyylipaino on siis 44. Hiilidioksidissa on hiiltä siis noin 27%. Nämä asiat selittävät sen että kuutio puuta sitoo noin vajaan tonnin hiiltä.
Ossi Tiihosella on oikeiden asioiden ohella sivuillaan lukuisia virheitä. Esim. tämä hiilidioksidin vuodenaikaisvaihtelu on luonnollista. Kesällä Suomessa jopa päivä-yö vaihtelu on merkittävää metsäalueilla.
Jotakin sekavaa tässä Metsälehden uutisoinnissa on.
Jos VMI11:ta (2009-2013) vuosikasvu oli 105,5 milj mottia ja VMI12:ta (2014-2017) 108 milj. mottia, ei liene mahdollista että se olisi näin nopeasti ponnahtanut 24 milj kuutiota suuremmaksi. Ei vuosikasvu voi nousta yhtäkkiä yli 20% !
Hakkuuasiatkin näyttävät hoituvan markkinaehtoisesti.
Tämän vuoden hakkuut näyttävät jäävän jopa vuoden 2016 tason alapuolelle. Viime vuosi oli syklin huippu, jollaisia on ehkä kerran vuosikymmenessä (edellinen 2007). Hakkuita pitäisi muutenkin tarkastella esim. viiden vuoden keskiarvona.
Ei Fortum niin huonoja kauppija tehnyt, hiilivoimaloiden alasajo oli jo laskettu mukaan. Sai Uniperin joidenkin mielestä liiankin edullisesti. Eikä myöskään hiilivoimaloiden määrä lisääntynyt kaupassa yhtään. Saksassa energiasta 55% tuotetaan ydin- ja hiilivoimalla. Nyt Saksa on päättänyt ajaa ne molemmat alas. Tämä 55% tulee korvautumaan pääosin maakaasulla (joka on edelleen fossiilista). Uusiutuva energiaa on Saksassa jo kasvatettu roimasti ja sen ongelma on säästä riippuvuus.
Ollikaisella ja Seppälällä on se virhe, että he olettavat uusien sellutehtaiden tulevan vanhan päälle. Kyllä seuraavan 15 vuoden aikana tullaan myös sulkemaan sellutehtaita, joiden käyttöikä lienee noin 40 vuoden luokkaa. Itse asiassa Metsägroupin tehtaatkin korvaavat suljettavia tehtaita. Tosin neovat kapasiteetiltaan yli kaksinkertaisia vanhoihin nähden. Pitäisi mieluummin puhua vaan sellun tuotannon kapasiteetista. Herroilla tuntuu muutenkin olevan selluteollisuuden tuntemus vähäistä, kun ehdottivat mm. tuulivoimalla toimivia sellutehtaita.
En usko, että Suomessa aletaan tuottaa biopolttoaineita runkopuusta. SRunkopuu on yksinkertaisesti liian kallista siihen. Biopolttoaineita tuotetaan lähinnä erilaista sivuvirroista. ST1 tuottaa nykyisin bioetanolia mm. leipomojätteistä ja sahanpurusta nykyisin.
IPCC suosittelee BECSS (bioenergy carbon capture storage) tekniikkaa, joka on eräänlainen kaksoiskaappaus. Ensin sidotaan ilmasta biomassaa ja vielä poltettavan massan tuottama hiilidioksidi kaapataan talteen. No tästä ollaan vielä kaukana, saa nähdä miten onnistuu.
Lupaavia ovat myös synteettiset polttoaineet, kuten synteettinen metaani. Sitä voidaan valmistaa ilman tai teollisuuspäästöjen hiilidioksidin ja vedyn reaktiolla. Vety saadaan vettä hajottamalla tuuli- ja aurinkoenergian avulla. Tätä tutkitaan mm. Lappeenrannan tekn. yliopistossa jonkun saksalaisen professorin johdolla.
Toimittaja Jaakosen artikkeli Iltasanomissa oli todella selkeä ja antoi hyvän kokonaiskuvan tilanteesta sekä vääristyneestä metsäkeskustelusta. Monilla maille ei edes ole hiilinielua, Suomea syytetään hiilinielun pienenemisestä.
Tietääkseni jonkinlainen merkittävä hiilinielu on lähinnä Suomen ja Ruotsin metsissä. Suomelle lisäksi tämä vertailujakso 2000-2009 on hieman epäoikeudenmukainen, koska silloin suljettiin inakin kolme sellutehdasta. Toki oli hyviäkin vuosia, kuten 2007. Ruotsin suuriin hakkuumääriin vaikutti paljon vuoden 2005 Gudrun myrsky.
Enemmän tai vähemmän poliittistahan tämä lulucf hiilinielulaskenta on. Ei nyt Lukea ja MMM:ääkään pidä kaikesta syyttää. Luke /Metsäntutkimuslaitos on aiemmin ilmoittanut suurimman kestävän hakkuumäärän (nyt jotakin yli 80 mil m3). Se ei pyri hiilinielun optimointiin. vaan siihen, että puustopääoma ei metsissä vähene. Tällöin hakkuumäärä on tietysti suurempi kuin hiilinielun maksimoimiseksi laskettu.
Se tässä vaan harmittaa, jos päädytään siihen, että Ruotsissa sallitaan selvästi suurempi hakkuuaste. Nythän siellä hakataan jotakin 90 milj m3 vuodessa.
