Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Petkeles ei näytä pääsevän ulos kuplasta. Viesti menee siksi kuuroille korville. Onneksi vihreissä piireissä on joitakin järkeviä kuten Ville Aarnio jonka kanssa voi keskustella järkevästi.
Mielenkiintoinen on Ulla Montinin Meidän metsämme järjestö joka käyttäytyy niin kuin omistaisi yksityismetsät.
Promillen kanssa sekoillut oli ministeri Harakka ja 5 potenssiin 3 kompastunut presidentti Stubb. Stubbilta saa myös halkoja halvalla.
Kaikki poliitikot eivät tiedä että promille on prosentin kymmenysosa tai paljonko on 5 potenssiin 3. Nimet voitte arvuutella.
Toisin kuin luullaan, Suomessa ei ole paljon kuntia. Saksassa on 11000 ja Ranskassa 36000. Kaikki riippuu kunnan tehtävistä. Nyt niiltä poistui soteuudistuksen myötä puolet tehtävistä. Tämä vähentää yhdistymistarvetta.
Toinen ääripää on Kanadan tavoin joku ”unorganized northern area”, jossa ei ole juuri palveluja eikä tarvi maksaa veroja. Tällainen on Ontarion pohjoisosassa. Varmaan osa suomalaisista muuttaisi sellaiseen veroja pakoon.
<p>Michael Mannin lätkämailarekonstruktio on vain yksi tutkimus monien joukossa. Sitä on paljon kritisoitu taustadatan epäyhtenäisyyden ja epäluotettavuuden vuoksi. Ei kai IPCC siihen enää pelkästään perusta. </p>
Näin on. Verrataan vaikka Norjan öljyyn joka lasketaan pääosin käyttäjämaan päästöksi. Ilmeisesti tästä syystä myös NASAn mittaukset pitävät Suomea hiilidioksidinieluna.
Vaikka metsänkasvu ja hiilinielu on laskenut, Suomen metsien hiilivarasto ja puukuutiomäärä on kasvanut jonkin verran.
Asian tarkastelu olisi helpompaa jos puhuttaisiin vain metsien hiilivarastosta. Se ei saisi vähentyä, mieluimmin kasvaa. Mutta sekään ei voi loputtomasti kasvaa. Tärkeintä on että metsän hiilivarasto ei pienene. Hiilinielu on turhan paljon vaihteleva suure verrattuna hiilivarastoon.
Metsää pitää tarkastella kokonaisuutena. Ei yhden puun kannalta.
Vasaloppet menossa. Hyvä mahdollisuus katsella Taalainmaan metsiä. Kovin kalutuilta ja nuorilta näyttävät enimmäkseen.
Heh, heh. Juuri tutkijankoulutus auttaa arvioimaan tutkimuksia ja niiden luotettavuutta. Tulosten pitää olla toistettavia ja ympäristöterveyspuolella käytetään ns Hillin kriteerejä. Ne täyttyvät harvoin. Metsäpuolella näyttävät virhearvioinnit usein puuttuvan. Esimerkiksi turvemaan khk-päästöjen virhemarginaalit valtavat ja niiden perusteella tehdään kuitenkin isoja ja kalliita päätöksiä. Niin Reima kerro nyt se koulutuksesi kun muita aliarvioit.
Kerropa nyt opeteltu hokema kohdallani.