Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Johtavat poliitikot ovat toitelleet jatkuvasti että Ukraina voittaa.
Euroopan kansalaisista siihen uskoo vain 10%, Venäjän voittoon 20% ja suurin osa siihen että sota päättyy johonkin jäätyneeseen konfliktiin tai sopimukseen jossa Ukraina menettää alueitaan.
Venäjän heikentämisestä ja hajoamisesta pienempiin osiin ovat puhuneet ainakin Viron ja Puolan ministerit.
Eivät kaikki nisäkkäät ja linnut voi metsissä huonosti. Jos vertaa 1950lukuun suurin osa nisäkkäistä (karhu, susi, ilves, ahma, näätä, hirvi , metsäkauris jne) on lisääntynyt metsänhoidosta huolimatta. Hirvikannan on väitetty jopa olleen suurin jääkauden jälkeen. Metsäkanalinnut vähenivät tietääkseni jo 1950 luvulla eivätkä ole elpyneet sen jälkeen hyvin. Lisääntyneitä metsälintuja ovat mm peukaloinen, rautiainen, talitiainen, sinitiainen käpytikka ja harmaapäätikka eikä palokärjelläkään mene huonosti.
Yleisesti ottaen nisäkkäät ja linnut menevät sinne, missä on helposti saatavissa ravintoa ja pesäpaikkoja ts usein ihmisten lähelle. Näin varsinkin talvella ravinnon vuoksi.
Ongelman juuret juontavat jo vuoteen 1948 jolloin Israelin valtio perustettiin. Silloin asukkaita oli kai noin 1.5 milj. Nyt lähes 9 milj. Melkoinen kasvu. Israelilaiset eivät ole pysyneet alueellaan vaan jatkuvasti laajentaneet uusille siirtokunta alueille ja sotien kautts. Kristittyjä Israel/Palestiinassa löytyy lähinnä palestiinalaisten joukosta mm Jasser Arafatin vaimo oli sellainen.
Joo kyllä Vuokolta oli hyvä ajankohtainen kirjoitus. Itse olen samaa mieltä. Hoidetaan ennallistaminen ”luomuna” aina kunmahdollista. Erilaiset konsultit odottavat innolla rahojaan tästä. Konsultin vastuuhan on melko olematon. Ennallistaminen onnistuminen nähdään vasta vuosikymmenten jälkeen, jolloin yritystä ei ehkä enää ole. Myöskään en haluaisi mitään kaivinkonearmeijaa metsiin. Jälki usein rumaa ja päästöt kasvavat aluksi. Tämä todettiin jo parikymmentä vuotta sitten kun itse olin ympäristökeskuksessa. Metsurityönä vain vähän puita ojiin ja antaa luonnon hoitaa. Virkamiesten ja konsulttien rahat parempi käyttää terveydenhuoltoon jossa suurirahoitusvaje!
Kyllä oli Perkolta niin korkeatasoista että hirvittää.
Itse asiaan. Metsiä voidaan hoitaa ja kasvattaa monella tavoin. Tai sitten olla hoitamatta jolloin kasvu ei pienene mutta tukkipuuta tulee vähemmän. Täällä Latviassa metsät ovat pääosin hybäkasvuisia männiköitä. Vallitseva menetelmä tienvarsihavaintojen perusteella on pienakkohakkuu ja aukean jättäminen luonnonhoidettavaksi. Raivaussahan ja harvennusten jälkiä on vähän. Ei siis mitään varsinaista jk menetelmää, mutta pienempiä aukkoja kun meillä. Pusikoita paljon aukoissa.
Olen Virossa nyt ja katselin tienvarren metsiköitä matkalla Pärnuun. Täällä näytetään harrastettavan sellaista metsänhoitoa, että hakataan aukko ja annetaan sitten luonnon hoitaa asia. Kyse ei liene mistään pienaukkohakkuista, sillä aukot sen verran suuria. Kyllähän metsä siihen lopulta tulee pusikon jälkeen. Ei näy nuoria istutusmetsiä juurikaan.
Jos puut eivät ole kartioita vaan hieman pullistuneita, niin onko tämä huomioitu VMI laskennoissa.
Monimuotoisuus on erään ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suurempi aukkohakatussa metsässä 100 vuoden aikajänteellä. Tämä siksi, että siihen liittyy avovaihe runsaine putkilokasvistouneen.
