Niinpä, tavoite olisi pitänyt laittaa vuoteen 2045, kuten Ruotsissa. Jos mennään liian tiukkaan aikatauluun, joudutaan ajamaan alas työpaikkoja yms ikävää. Seuraava  hallitus joutunee muuttamaan aikataulua. EU:n tavoitehan on vuosi 2050 ja sekään ei tunnu kaikille (ainakaan Puolalle) kelpaavan. Ei EU (10%) päästöistä ja Suomi (0,12%  päästöistä) voi  pelastaa koko maailmaa, vaan siihen on saatava isot päästäjät Kiina, USA, Kanada, Intia yms mukaan.

Kyllä hybridihaapaa kokeiltiin jonkin verran 20 vuotta sitten. Ongelmana tosiaan hirvet ja ostajien vähyys. Kasvaa kyllä nopeasti. Itse istuttelin niitä eräässä hankkeessa saastuneiden maa-alueiden puhdistustarkoituksessa.

Itselläni vanha talo, jonka ulkovuoraus noin 80 vuotta vanha. Maalattu kerran 20 vuodessa.

Mennäkseni varsinaiseen aiheeseen, eräs laji joka varmasti hyöytyy lämpimistä talvista ja kuusikoista on hippiäinen. Kylminä talvina jopa 95% talvehtivista hippiäisistä kuolee. Nyt tuskin kukaan. Lisäksi metsien kuusettuminen suosii sitä.

Monet vanhemmat ihmiset eivät vain kuule enää sen korkeaa ääntä, ja olettavat sen vähentyneen.

AJ: ”Sitten kun yleisten metsälajien yksilömäärä ei enää alene kovaa vauhtia ollaan jo hyvässä mallissa.”

Lajisuhdemuutoksia tulee aina taphtumaan myös metsissä, ei luonto ole staattinen. Katsokaa Lintuatlaksen yhteisvedosta. Noin puolet lajeista on lisääntyviä ja puolet taantuvia myös metsissä. Suomessa muodostuu vuosittain noin 25000 uutta koloa lintujen toimesta.

Kun Lintuatlaksen linkin liittäminen ei onnistu, niin tässä yhteenvetoa:

Yleistyneitä metsälajeja mm.:

-pyrstötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, varpuspöllö, viherpeippo, pikkusieppo, valkoselkätikka

Harvinaistuneita metsälajeja mm.:

-helmipöllö, hömötiainen, töyhtötiainen, riekko