Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
No kyllä minä sen olen ymmärtänyt, että sopimuksia suurempia palkkoja voi maksaa jos firmalla menee hyvin. Ongelma on vain se, että huonosti menevällä firmalla rahat eivät välttämättä riitä edes tähän minimiin. Tällöin paikallinen sopiminen jolla saataisiin firmaa tilapäisesti avitettua olisi hyvä. Mutta yleissitovuuden vallitessa sitä ei voida tehdä.
Toinen ongelma yrityksissä on työtehtävien kausiluonteisuus. Esim. Nokian Renkailla on selvästi kaksi sesonkia, kesä ja talvirenkaat. Työntekijät halusivat tehdä töitä koko ajan ssaman verran ja ylitöinä sesongit. Tietääkseni siellä sovittiin asiasta jotenkin paikallisesti, että työaikaa porrastetaan työtilanteen mukaan. Ja työnantaja lupasi, ettei pariin vuoteen irtisanota ketään. En tiedä onko tämä nyt sitten pitänyt käytännössä. Vaaranahan yrityksellä on, että jotkut ulkomaiset sijoittajat ostavat firman ja tietotaidon ja lopettavat tehtaan Suomessa. Jo nyt Nokian Renkaiden menestys perustuu paljolti kahteen moderniin tehtaaseen Pietarin lähellä.
Yleissitovuus tarkoittaa käsittääkseni sitä, että kaikilla sen piirissä olevilla on pakko tehdä samanlaiset korotukset riippumatta yrityksen tilanteesta. Tällöin esimerkiksi tappiota tekevällä Konepaja A:lla (esim Componenta)pitää maksaa samat korotukset kuin hyvin menestyvällä Konepaja B:llä (esim. Kone Oy). Yleissitovuutta ei ole Ruotsissa, ja Suomessakin kaikki alat/sopimukset eivät ole sen piirissä.
Aikanaan 1970-luvun alussa sitä halusivat nimenomaan työnantajat ja kokoomus, mutta nykyisin vastustavat sitä eniten.
Tätä menoa varsinkin mekaaninen metsäteollisuus siirtyy entistä enemmin Viroon. Sinnehän on jo perustettu pari suomalaista vaneritehdasta, elementtitehtaita ja monia huonekalutehtaita. Sellu ja paperiteollisuuden työpaikat pysyvät paremmin täällä koska työkustannukset ovat niissä pienempiä. Virossa vuosityöaika on yli 200 tuntia pidempi ja palkat alle puolet Suomen tasosta.
Kyllä ilmastonmuutosta kannatta hillitä, mutta edelleenkin kysyn mikä on se suuri katastrofi. Tässä joitakin joita ehdotellaan:
1) kuolleisuuden lisääntyminen (todellisuudessa se on vähentynyt maailmassa, elinikä noussut noin 10 vuotta maailmanlaajuisesti ja pohjoisessa kylmä tappaa enemmän kuin hellejaksot)
2) merenpinnan nousu (nyt nousee noin 33 cm/100 vuotta, kyseessä on hidas ilmiö, joka ei edes Suomessa näy koska maannousema on suurempi)
3) metaanin purkautuminen nopeasti ikiroudan alueelta ja merenpohjasta (ehkä paras ehdotus, mutta metaani hajoaa ilmakehässä noin 10-20 vuodessa) Nythän Helsinki ja muu Suomi polttavat tätä Venäjän/Siperian ikirouta-alueelta tulevaa maakaasua.
4) pohjoisten lajien ahdinko (totta, mutta monet lajit voivat vastaavasti paremmin)
5) aavikoituminen (totta jossain päin maapallolla, mutta toisaalta eräät alueet, kuten eteläinen Sahara vihertyvät, ts. sateet muuttavat paikkaansa)
Lakkoon on mielestäni periaatteessa yksinkertainen ratkaisu. Jos kikytunnit pysyvät, palkka voi nousta jonkun verran enemmän. Jos taas ne perutaan, palkankorotusta tulee hivenen vähemmän.
Neuvottelujärjestelmässä on jotain vikaa, jos näin helpolla ajaudutaan lakkoon. Ja tässä asiassa en syytä pelkästään työntekijöitä, vaan myös työnantajapuolen jääräpäisyyttä.
Energiasektori, joka tuottaa yli 70% päästöistä voisi hoitaa tonttinsa paremmin. Ainakin jos vertaamme Ruotsiin ja Norjaan. Ongelmia on Suomessa erityisesti suurissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vaasa ym), joissa edelleen käytetään kivihiiltä. Kaukolämpö on myös monopoli, taloyhtiöille tulisi sallia lämpöpumput nykyistä useammin.
Hyviä malleja paremmasta löytyy Tukholmasta, Lahdesta, Kouvolasta (KSS Energia), jotka tuottavat energiastaan yli 90% ilman fossiilisia. Päästökauppa ei ole hoitanut päästöjä laskuun. Halpa kivihiili ja alhaiset päästöhinnat houkuttelevat käyttämään sitä edelleen. Kauppalehden juttu oli paljolti energiateollisuuden PR:ää.
