Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Metsitystä harrastettiin Suomessa laajasti 1970-luvulla ja 1990-luvulla. 1970-luvulla syynä taisi olla maatalouden ylituotanto. Oli mm. ns luopumiseläke, jossa maat piti myydä valtiolle. Kaikkea ei tarvinnut myydä jos metsitti niistä osan. 1990-luvulla taisi syynä olla EU-sopimukseen liittyvät pelot maatalouspuolella vai muistaako joku paremmin.
Puun päästöjä ei pitäisi laskea kahta kertaa. Vain turpeen osalta hiilidioksidipäästöt pitäisi laskea, koska ovat tietääkseni päästökaupun piirissä. Kun Yle vertasi turpeen ja kivihiilen verokohtelua, päästökauppa unohtui. Tosin päästöoikeuksien hinta oli vielä muutama vuosi sitten mitätön, nyt on tietääkseni jonkin verran noussut.
Kun Suomessa poltettiin kivihiiltä nin 3,5 milj tn v. 2017, tulee tästä karkeasti laskien (3,5×3,66) noin 12 milj tn hiilidioksidia. Tosin aivan kaikkea ei liene poltettu. Tämä on noin 20% Suomen CO2 päästöistä. Nyt tänä talvena käyttö varmaan vähenee kovasti lämpimien säiden vuoksi.
Kerttu älä aina toistele kaunaasi, alkaa kyllästyttää. Eivät kaikki täällä ole maalaisliittolaisia niin kuin luulet. Ei niin fiksua kuin tise luulet.
Itse tutkijana ja dosenttina voin sanoa, että monilla sektoreilla myös tutkijan maailmankuva ja politiikka vaikuttaa tuloksiin. Näin on erityisesti yhteiskuntatieteissä, mutta myös luonnonsuojelussa. Jos tutkimusala ja aate on sama, tuloksena on helposti aatteellista tutkimusta.
WWF on monta kertaa jäänyt kiinni liiottelusta (jääkarhut yms) ja heillä on intressi liiotella saadakseen lisää kerättyä rahaa. Myös vierastan sitä, että WWF suhtautuu negatiivisesti ydinvoimaan, joka tässä ilmastotilanteessa olisi tarpeen todellakin.
Ps. Täytyypä alkaa seurata Kärnän twitteriä kun sitä mainostit. Siellähän oli tämä Villen ilmastolomakin Kuubassa.
Plus 2 astetta (siis yksi nykyisestä) lienee vielä mahdollista saavuttaa, mutta ei tämä 1,5 astetta (käytännössä 0,5 astetta). Varsinkin kun Kiinalle on vielä luvattu, että se saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 asti.
Väestön kasvun kritisointi ja hillintä näyttää olevan tabu, vaikka sitä ovat jotkut tiedemiesryhmät korostavat. Leimataan helpolla rasistiksi. Myös IPCC vaikenee siitä täysin.
Jätkän teksteistä ei saa mitään selvää, mutta ei sillä niin väliä. Joka tapauksessa hyvä tämä Tervakosken lakon loppu ! Kumma kun nyt lakkoillaan vaikka on”työväen hallitus”. Kiky sopimus on peanuts, lisäsi työaikaa 1,3% ja kompensointiin pitkälti veronalennuksilla.
Minusta logiikka lakon ratkaisuun on selvä. Jos kiky-tunnit säilyvät, niin palkakorotus on hiukan suurempi. Jos taas ei, niin palkankorotusvara on pienempi. Mutta asia on näyttänyt menevän enemmän periaatteelliseksi. Järki nyt käteen toverit ja työnantajat !
Tervakosken (seteli)paperitehtaalla on näköjään sovittu ettei lakossa olla. Sopimuksen sisältöä ei ole paljastettu. On kuulemma tehtaan tulevaisuuskin vaakalaudalla jos lakko olisi jatkunut. Tietääkseni tehdas on itävaltalaisessa omistuksessa nykyisin. Hyvä että näin on paikallisesti sovittu !
Lintuatlaksen mukaan:
”Kuukkeli esiintyy Euraasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyys sijoittuu maan pohjoispuoliskoon. Etelämpänä laji pesii harvalukuisena ja vain paikoitellen, mm. Suupohjassa. Mieluisinta pesimäympäristöä kuukkelille ovat iäkkäät ja tiheät kuusikot, joissa kasvaa naavaa tai luppoa. Sille kelpaa pesimäalueeksi myös havupuuvaltaiset sekametsät sekä Pohjois-Suomessa puustoiset suoympäristöt.”
Kuukkelin kantaa verottaa myös varmaan jossain määrin kilpailu isoveli närhen kanssa. Sama kilpailutilanne on Lapissa ketun ja naalin välillä. Kettu levittäytyy entistä pohjoisemmaksi kun sitä ei enää juuri metsästetä.
Eivät kuukkelit kyllä missään tunturikoivikoissa viihdy, vaan pikemminkin korpikuusikoissa. Talvisin hakeutuvat ihmisten lähelle, esim. hiihtolatujen taukopaikoille. Väitetään, että etelä-Suomesta kuukkelit katosivat paljolti samaan aikaan kuin metsä kämpät, joilla niitä jossain määrin ruokittiinkin.
Jätkä harrastaa esittää selvää laitonta uhkailua.
Mitenkä selität sen, että Saksassa järjestäytymisaste on 17% ja Ranskassa 12%. Silti näissäkin maissa työntijöiden tilanne on kohtuullisen hyvä tietääkseni. Ay jäsenyys vähenee hiljalleen Suomessakin ollen nyt noin 70% tasoa, mikä on nykyisin Ruotsia korkeampi. Norjassa se on noin 50%.
