Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä hybridihaapaa kokeiltiin jonkin verran 20 vuotta sitten. Ongelmana tosiaan hirvet ja ostajien vähyys. Kasvaa kyllä nopeasti. Itse istuttelin niitä eräässä hankkeessa saastuneiden maa-alueiden puhdistustarkoituksessa.
Suomessa on 14 sellutehdasta ja niiden käyttöikää voidaan pidentää korjauksin, jolloin uutta ympäristölupaa ei tarvita välttämättä. En usko, että esim. Kemin tehdas kohtaa suuria vaikeuksia, koska meren rannalla ja korvaa vanhan tehtaan.
Itselläni vanha talo, jonka ulkovuoraus noin 80 vuotta vanha. Maalattu kerran 20 vuodessa.
Mennäkseni varsinaiseen aiheeseen, eräs laji joka varmasti hyöytyy lämpimistä talvista ja kuusikoista on hippiäinen. Kylminä talvina jopa 95% talvehtivista hippiäisistä kuolee. Nyt tuskin kukaan. Lisäksi metsien kuusettuminen suosii sitä.
Monet vanhemmat ihmiset eivät vain kuule enää sen korkeaa ääntä, ja olettavat sen vähentyneen.
Itselläni vanha talo, jonka ulkovuoraus noin 80 vuotta vanha. Maalattu kerran 20 vuodessa.
Mennäkseni varsinaiseen aiheeseen, eräs laji joka varmasti hyöytyy lämpimistä talvista ja kuusikoista on hippiäinen. Kylminä talvina jopa 95% talvehtivista hippiäisistä kuolee. Nyt tuskin kukaan. Lisäksi metsien kuusettuminen suosii sitä.
Monet vanhemmat ihmiset eivät vain kuule enää sen korkeaa ääntä, ja olettavat sen vähentyneen.
AJ: ”Sitten kun yleisten metsälajien yksilömäärä ei enää alene kovaa vauhtia ollaan jo hyvässä mallissa.”
Lajisuhdemuutoksia tulee aina taphtumaan myös metsissä, ei luonto ole staattinen. Katsokaa Lintuatlaksen yhteisvedosta. Noin puolet lajeista on lisääntyviä ja puolet taantuvia myös metsissä. Suomessa muodostuu vuosittain noin 25000 uutta koloa lintujen toimesta.
Ainoita koko maan kattavia systemaattisia lintuseurantoja lienevät Lintuatlas kartoitukset. Niitä on tehty tietääkseni 3 kertaa, viimeinen jo vuodelta 2010. Tietysti on sitten suuntaa antavia talvilintulaskentoja yms. Useina vuosina tapahtuu myös vaelluksia idästä.
Kun Lintuatlaksen linkin liittäminen ei onnistu, niin tässä yhteenvetoa:
Yleistyneitä metsälajeja mm.:
-pyrstötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, varpuspöllö, viherpeippo, pikkusieppo, valkoselkätikka
Harvinaistuneita metsälajeja mm.:
-helmipöllö, hömötiainen, töyhtötiainen, riekko
Minulla on ollut tänään sama ongelma, linkillä varustetut postaukset eivät ole menneet läpi jostain syystä.
Eivät metsäkanalinnut ole enää vähentyneet viimeisen 30 vuoden aikana, pikemminkin päinvastoin. Ainoastaan riekolla selvä laskeva trendi. Katsokaa Riisatakeskuksen sivuilta.
Jos suomalainen työntejijä on niin ylivoimainen, jopa 50% parempi kuin muut, niin miksi varsinkin mekaanisen puunjalostuksen (vaneritehtaat, huonekalutehtaat, elementtitehtaat) työpaikkoja virtaa jatkuvasti Viroon. Onko suomalainen työnantaja niin tyhmä, että vie vaan ilkeyttään työpaikat Viroon.