Osakkeet (valtaosa) ja metsä on varmaan paras yhdistelmä. Osaketuotto on keskimäärin parempi, mutta jos sattui sijoittamaan paljon 1999-2001, niin kesti lähes 20 vuotta ennen kuin sai omansa takaisin. Metsä kasvaa samaa hidasta tahtiaan myös lama-aikana.

Nuoressa metsässä ja hakkuualueellakin on lajistonsa. Itse asiassa putkilokasvien monimuotoisuus lisääntyy. Tulee melko pian horsmaa, vadelmaa yms. Ahomansikkakin saattaa elpyä. Omassa metsässäni jopa löytyi villiruusua ja metsäorvokkia. Tietyt linnutkin tykkäävät enemmän avomaastosta.

Ruotsissa on alempi sähkövero Tukholman pohjoispuolella, siinä mallia myös Suomelle.

Nyt omakotiasujan sähkönsiirrossa on yleisesti lähes puolet veroa (18000 kWh, vero 48%, Elenia).

Pj Ohisalo kirjoitti MTV:n blogissaan turpeenpoltosta ja väitti tekstissään, että metalli ja kemian teollisuuden CO2-päästöt ovat vain 3 milj CO2 tonnia. En tiedä mistä hän luvut on saanut, mutta pelkästään SSAB:n 4,1, Nesteen 3,1, Outokummun 0,71 ja Finsementin 0,9 päästöt tekevät yhteensä 8,8 milj tonnia. Todellisuudessa teollisuuden päästöt ovat selvästi yli 10 milj CO2 tonnia.

Muutenkin kasvihuonekaasuraportointia sotkee se, että teollisuudesta ilmoitetaan erikseen vain varsinaisen prosessin päästöt. Kuitenkin monella isommalla teollisuuslaitoksella (esim UPM, Stora) on omia energialaitoksia, mutta niiden päästöt ilmoitetaan energiasektorin päästöinä, ei teollisuuden päästöinä. Energiasektorin päästöthän kattavat noin 70%  Suomen päästöistä.

Paperi- ja selluteollisuudessa palkat eivät niinkään ole ongelma, kun työntekijöitä on suhteellisen vähän ja palkkakulut suhteessa pienet. Enemmän ongelmia on vaneri-, puulevy- ja huonekaluteollisuudessa, jotka ovat kappaletuotantoa. Suomalaiset firmat (UPM,MG) ovat perustaneet vaneritehtaita Viroon, jossa palkka on alle puolet Suomen tasosta ja työtunteja tehdään 200 tuntia enemmän kuin Suomessa. MetsäGroupin kohdalla alkuvaiheen viilutus tehdään Suomessa ja viilut kuskataan sitten Pärnuun, jossa latominen ja liimaus tehdään.