Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Plus 2 astetta (siis yksi nykyisestä) lienee vielä mahdollista saavuttaa, mutta ei tämä 1,5 astetta (käytännössä 0,5 astetta). Varsinkin kun Kiinalle on vielä luvattu, että se saa kasvattaa päästöjään vuoteen 2030 asti.
Väestön kasvun kritisointi ja hillintä näyttää olevan tabu, vaikka sitä ovat jotkut tiedemiesryhmät korostavat. Leimataan helpolla rasistiksi. Myös IPCC vaikenee siitä täysin.
Jätkän teksteistä ei saa mitään selvää, mutta ei sillä niin väliä. Joka tapauksessa hyvä tämä Tervakosken lakon loppu ! Kumma kun nyt lakkoillaan vaikka on”työväen hallitus”. Kiky sopimus on peanuts, lisäsi työaikaa 1,3% ja kompensointiin pitkälti veronalennuksilla.
Minusta logiikka lakon ratkaisuun on selvä. Jos kiky-tunnit säilyvät, niin palkakorotus on hiukan suurempi. Jos taas ei, niin palkankorotusvara on pienempi. Mutta asia on näyttänyt menevän enemmän periaatteelliseksi. Järki nyt käteen toverit ja työnantajat !
Tervakosken (seteli)paperitehtaalla on näköjään sovittu ettei lakossa olla. Sopimuksen sisältöä ei ole paljastettu. On kuulemma tehtaan tulevaisuuskin vaakalaudalla jos lakko olisi jatkunut. Tietääkseni tehdas on itävaltalaisessa omistuksessa nykyisin. Hyvä että näin on paikallisesti sovittu !
Lintuatlaksen mukaan:
”Kuukkeli esiintyy Euraasian pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Suomessa kuukkelin pääasiallinen levinneisyys sijoittuu maan pohjoispuoliskoon. Etelämpänä laji pesii harvalukuisena ja vain paikoitellen, mm. Suupohjassa. Mieluisinta pesimäympäristöä kuukkelille ovat iäkkäät ja tiheät kuusikot, joissa kasvaa naavaa tai luppoa. Sille kelpaa pesimäalueeksi myös havupuuvaltaiset sekametsät sekä Pohjois-Suomessa puustoiset suoympäristöt.”
Kuukkelin kantaa verottaa myös varmaan jossain määrin kilpailu isoveli närhen kanssa. Sama kilpailutilanne on Lapissa ketun ja naalin välillä. Kettu levittäytyy entistä pohjoisemmaksi kun sitä ei enää juuri metsästetä.
Eivät kuukkelit kyllä missään tunturikoivikoissa viihdy, vaan pikemminkin korpikuusikoissa. Talvisin hakeutuvat ihmisten lähelle, esim. hiihtolatujen taukopaikoille. Väitetään, että etelä-Suomesta kuukkelit katosivat paljolti samaan aikaan kuin metsä kämpät, joilla niitä jossain määrin ruokittiinkin.
Jätkä harrastaa esittää selvää laitonta uhkailua.
Mitenkä selität sen, että Saksassa järjestäytymisaste on 17% ja Ranskassa 12%. Silti näissäkin maissa työntijöiden tilanne on kohtuullisen hyvä tietääkseni. Ay jäsenyys vähenee hiljalleen Suomessakin ollen nyt noin 70% tasoa, mikä on nykyisin Ruotsia korkeampi. Norjassa se on noin 50%.
Hyvä kommentti ja tarkennus Puukilta ja teksti peräisin punaisesta kirjasta. Luonnossa ei koskaan vallitse vakio tasapaino. Aina on lisääntyviä lajeja ja väheneviä lajeja. Suomeen on viimeisen 100-150 vuoden aikana levinnyt enemmän lajeja kuin kuollut sukupuuttoon. Itse aloitin lintuharrastukseni 1960-luvulla ja silloin puhuttiin mm. ruisrääkän, muuttohaukan, tikkojen (erityisesti valkoselkätikka) yms sukupuuttoon kuolemisesta. Nyt yli 50 vuotta myöhemmin ruisrääkän, muuttohauka ja valkoselkätikan kannat ovat lisääntyneet selvästi, vaikka lajeja on lukumääräisesti rdelleenkin melko vähän. Eniten lisääntyneitä lajeja ovat mm. joutsen, haikarat (kaikki), valkoposkihanhi, merimetso, pikkuvarpunen, satakieli. Esim. Kokemäenjoen suistolle ensimmäiset satakielet ilmestyivät 1960-luvulla ja nyt niitä on siellä jo yli 500 paria.
Minulla on tuttavapiirissäni pari sellaista, jotka asuvat maalla Helsingin ulkopuolella, mutta ovat edelleen kirjoilla Helsingissä ja Espoossa. Tämä tietysti edellyttää että on edes jonkinlainen asunto olemassa Helsingissä/Espoossa. Tämän he tekevät alhaisemmamman veroäyrin vuoksi ja toinen sen, vuoksi että voi myydä asuntonsa Helsingissä verovapaasti.
No kyllä minä sen olen ymmärtänyt, että sopimuksia suurempia palkkoja voi maksaa jos firmalla menee hyvin. Ongelma on vain se, että huonosti menevällä firmalla rahat eivät välttämättä riitä edes tähän minimiin. Tällöin paikallinen sopiminen jolla saataisiin firmaa tilapäisesti avitettua olisi hyvä. Mutta yleissitovuuden vallitessa sitä ei voida tehdä.
Toinen ongelma yrityksissä on työtehtävien kausiluonteisuus. Esim. Nokian Renkailla on selvästi kaksi sesonkia, kesä ja talvirenkaat. Työntekijät halusivat tehdä töitä koko ajan ssaman verran ja ylitöinä sesongit. Tietääkseni siellä sovittiin asiasta jotenkin paikallisesti, että työaikaa porrastetaan työtilanteen mukaan. Ja työnantaja lupasi, ettei pariin vuoteen irtisanota ketään. En tiedä onko tämä nyt sitten pitänyt käytännössä. Vaaranahan yrityksellä on, että jotkut ulkomaiset sijoittajat ostavat firman ja tietotaidon ja lopettavat tehtaan Suomessa. Jo nyt Nokian Renkaiden menestys perustuu paljolti kahteen moderniin tehtaaseen Pietarin lähellä.
Yleissitovuus tarkoittaa käsittääkseni sitä, että kaikilla sen piirissä olevilla on pakko tehdä samanlaiset korotukset riippumatta yrityksen tilanteesta. Tällöin esimerkiksi tappiota tekevällä Konepaja A:lla (esim Componenta)pitää maksaa samat korotukset kuin hyvin menestyvällä Konepaja B:llä (esim. Kone Oy). Yleissitovuutta ei ole Ruotsissa, ja Suomessakin kaikki alat/sopimukset eivät ole sen piirissä.
Aikanaan 1970-luvun alussa sitä halusivat nimenomaan työnantajat ja kokoomus, mutta nykyisin vastustavat sitä eniten.
