Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Suurin ongelma mielestäni on ollut joidenkin keskustelijoiden henkilöön menevä alatyylinen solvaaminen ja nimittely. Täytyy pystyä sietämään erilaisia mielipiteitä olivat ne sitten kuinka vanhanaikaisia tai uudenaikaisia, mutta solvaamista ei tarvitse sietää.
Toinen ongelma on tietysti aina se, ettei tahdota pysyä aiheessa eikä aloittaa uutta ketjua silloin kun on tarve.
Asumistukia maksellaan eniten suurissa kaupunikunnissa, tuskin paljoa Konnevedellä. Viime kädessä tuki menee paljolti asuntosijoittajille ja asuntorahastoille, Kojamolle (VVO) jne.
Maalla asutaan enemmin omakotitaloissa, joihin harvempi saa tukea. Tätä näyttävät myös Kelan tilastot. Pienimmät asumistuet/henkilö ovat pienissä ruotsinkielisissä kunnissa kuten Pedersöre ja Luoto (Larsmo).
Teitä Suomessa ovat yksityistäneet nimenomaan kunnat ja kaupungit, eivät niinkään valtio tietääkseni. Itsekin makselen kahta yksityistietä vuosittain.
Maaseudun suhteen voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä esim. sähkövero on pienempi Tukholman pohjoispuolella. Samoin siellä oman asunnon myyntivoitto on verollista tuloa. Ilmeisesti myös myyntitappio voidaan tällöin vähentää. Asumistakia Ruotsissa maksetaan vain perheille ja asmistukien määrä on huomattavati Suomea vähäisempi vaikka asukasluku on lähes kaksinkertainen.
Käsittääkseni pöllöjen ja yleensä petolintujen määrään vaikuttaa vain kaksi merkittävää tekijää. Ne ovat ravinnon saanti ja hyvä pesäpaikka. Esimerkiksi huuhkaja on pesinyt Helsingissä, kun siellä on sopivaa ravintoa mm. kanit ja valkoposkihanhet ja turvallisia pesäpaikkoja katoilla.
Monien pöllöjen kanta vaihtelee suuresti myyrävuosien mukaan. Tunturipöllöä näkee Lapissa yleensä vain hyvinä sopulivuosina. Usein se sitten lähtee vaeltelemaan eteläänkin ravinnon puutteessa. Samoin hiiripöllö vaeltelee usein etelään.
Kyllä varpuspöllö joskus tulee pihoihin pikkulintujen perässä. Se onkin pöllöistä juuri se, joka syö eniten lintuja.
Tätä tarkoitin ja lopeta nimittely.
”Kannattaisko visvapallo mennä välillä pötköttämään kun et oikein pysy mukana näissä jutuissa.
Jortikka on Visvapallon tapaan aika ulkona kuuvioista. Teillä avokuntoutujilla näyttää olevan pitkälti samat ongelmat, joskaan a ei nyt Jortikalla niin suurta osaa näyttele. Palleroisella useampikin a ja yleensä aina aamusta taitaa lähteä käyntiin.”
Jos tämä ylläoleva ei ole henkilöön menevää, niin ei sitten mikään. Vai
Olen erään teknillisen yliopiston dosentti, ei mitään teemistä MTK:n kanssa. Jos tämä nimittely ei lopu tulee ilmoituksia jatkossakin. Koeta pysyä asiassa. Ei mitään teinihuumoria.
Lintuatlas:
”Helmipöllö viihtyy miltei kaikenlaisissa metsissä kunhan sopivia pesäkoloja ja ravintoa on tarjolla. Helmipöllö käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä, joten sen runsaus ja esiintymisalueet ovat yhteydessä myyrätilanteeseen. Nuoret linnut ja naaraat voivat vaeltaa parempia ruoka-apajia etsiessään jopa satoja kilometrejä.” Kanta vaihtelee myyrätilanteen mukaan välillä 3000-8000 paria.
Petolintuseurannan mukaan helmipöllö on taantunut viimeisen 30 vuoden aikana, mutta toisaalta sitä on tavattu viimeisessä lintuatlasseurannassa vuotta sitten eniten
Eiköhän tieteilijät yleensä väitä niin päin, että hiilidioksidipitoisuus nousee ihmisen toimesta ja sen vuoksi lämpenee. Kyllä on myös tutkijoita, jotka väittävät toisin päin. Eli ensin nousee lämpötila ja sen johdosta hiilidioksidi. Varsinkin paleoklimatologit väittävät näin muistaakseni.
