Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsissa on alempi sähkövero Tukholman pohjoispuolella, siinä mallia myös Suomelle.
Nyt omakotiasujan sähkönsiirrossa on yleisesti lähes puolet veroa (18000 kWh, vero 48%, Elenia).
Pj Ohisalo kirjoitti MTV:n blogissaan turpeenpoltosta ja väitti tekstissään, että metalli ja kemian teollisuuden CO2-päästöt ovat vain 3 milj CO2 tonnia. En tiedä mistä hän luvut on saanut, mutta pelkästään SSAB:n 4,1, Nesteen 3,1, Outokummun 0,71 ja Finsementin 0,9 päästöt tekevät yhteensä 8,8 milj tonnia. Todellisuudessa teollisuuden päästöt ovat selvästi yli 10 milj CO2 tonnia.
Muutenkin kasvihuonekaasuraportointia sotkee se, että teollisuudesta ilmoitetaan erikseen vain varsinaisen prosessin päästöt. Kuitenkin monella isommalla teollisuuslaitoksella (esim UPM, Stora) on omia energialaitoksia, mutta niiden päästöt ilmoitetaan energiasektorin päästöinä, ei teollisuuden päästöinä. Energiasektorin päästöthän kattavat noin 70% Suomen päästöistä.
Metaani muuttuu ilmassa hiilidioksidiksi ja vedeksi hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Yleensä metaanille käytetään sadan vuoden kh-kaasukerrointa joka on noin 25. Lyhytaikaisvaikutuksen (25 vuotta) kerroin on huomattavasti suurempu, jopa 60. Näissä kertoimissa on käsittääkseni huomioitu tämä muutos hiilidioksidikai.
Paperi- ja selluteollisuudessa palkat eivät niinkään ole ongelma, kun työntekijöitä on suhteellisen vähän ja palkkakulut suhteessa pienet. Enemmän ongelmia on vaneri-, puulevy- ja huonekaluteollisuudessa, jotka ovat kappaletuotantoa. Suomalaiset firmat (UPM,MG) ovat perustaneet vaneritehtaita Viroon, jossa palkka on alle puolet Suomen tasosta ja työtunteja tehdään 200 tuntia enemmän kuin Suomessa. MetsäGroupin kohdalla alkuvaiheen viilutus tehdään Suomessa ja viilut kuskataan sitten Pärnuun, jossa latominen ja liimaus tehdään.
Metsitystä harrastettiin Suomessa laajasti 1970-luvulla ja 1990-luvulla. 1970-luvulla syynä taisi olla maatalouden ylituotanto. Oli mm. ns luopumiseläke, jossa maat piti myydä valtiolle. Kaikkea ei tarvinnut myydä jos metsitti niistä osan. 1990-luvulla taisi syynä olla EU-sopimukseen liittyvät pelot maatalouspuolella vai muistaako joku paremmin.
Puun päästöjä ei pitäisi laskea kahta kertaa. Vain turpeen osalta hiilidioksidipäästöt pitäisi laskea, koska ovat tietääkseni päästökaupun piirissä. Kun Yle vertasi turpeen ja kivihiilen verokohtelua, päästökauppa unohtui. Tosin päästöoikeuksien hinta oli vielä muutama vuosi sitten mitätön, nyt on tietääkseni jonkin verran noussut.
Kun Suomessa poltettiin kivihiiltä nin 3,5 milj tn v. 2017, tulee tästä karkeasti laskien (3,5×3,66) noin 12 milj tn hiilidioksidia. Tosin aivan kaikkea ei liene poltettu. Tämä on noin 20% Suomen CO2 päästöistä. Nyt tänä talvena käyttö varmaan vähenee kovasti lämpimien säiden vuoksi.
Kerttu älä aina toistele kaunaasi, alkaa kyllästyttää. Eivät kaikki täällä ole maalaisliittolaisia niin kuin luulet. Ei niin fiksua kuin tise luulet.
Itse tutkijana ja dosenttina voin sanoa, että monilla sektoreilla myös tutkijan maailmankuva ja politiikka vaikuttaa tuloksiin. Näin on erityisesti yhteiskuntatieteissä, mutta myös luonnonsuojelussa. Jos tutkimusala ja aate on sama, tuloksena on helposti aatteellista tutkimusta.
WWF on monta kertaa jäänyt kiinni liiottelusta (jääkarhut yms) ja heillä on intressi liiotella saadakseen lisää kerättyä rahaa. Myös vierastan sitä, että WWF suhtautuu negatiivisesti ydinvoimaan, joka tässä ilmastotilanteessa olisi tarpeen todellakin.
Ps. Täytyypä alkaa seurata Kärnän twitteriä kun sitä mainostit. Siellähän oli tämä Villen ilmastolomakin Kuubassa.
