Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Eipä taida luonto kittää kun ei ole olio.
Helmipöllö on vähentynyt, varpuspöllö ei, pikemminkin päinvastoin. Molemmat löytävät vielä melko helposti pesäpaikan vanhasta palokärjen kolosta. Varpuspöllöt näyttävät jossain määrin tulevan tiaisten ruokintapaikoille talvella. Itse olen nähnyt sitä lähinnä talvella. Keväällä kuulee sen punatulkkua muistuttavaa ääntä silloin tällöin.
Suomessa on jo nykyisin paljon työttömiä maahanmuuttajia. Ne pitäisi saada työllistettyä ensin ennen kuin otetaan uusia. Yli 20 vuotta Suomessa olleen somaliväestönkin työttömyysaste on noin 50% tasoa. Irakilaisilla selvästi vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti yli suomalaisten tason.
Pitäisi mennä maahanmuutossa Kanadan linjoille, jossa on jonkinlainen pisteystysjärjestelmä . Humanitaarista maahamuuttoa voisi olla ehkä tasoa 1000 henkeä/vuosi.
Juhan Vartiainenkaan ei näytä enää uskovan suuren maahanmuuton etuihin. Ruotsin pitkä liberaali maahamuuttopolitiikka on tullut tiensä päähän ongelmineen. Siellä demaritkin ovat muuttaneet linjansa ruotsidemokraattien pelossa. Tanskan maahanmuuttoplitiikka on huomattavasti Suomea tiukempaa (korut pois, karkotettavat saarelle jne).
Pöllöt ovat kovin erilaisia elinpiireiltään, metsälajeja ovat lähinnä viirupöllö, lapinpöllö ja helmipöllö. Huuhkajat pesivät siellä missä ravintoa löytyy hyvin, perinteisesti kallioilla, mutta vaikkapa Helsingissä tai kaatopaikan lähellä. Hiiripöllö on avomailla ja pohjois-Suomessa viihtyvä laji. Lehtopöllö viihtyy jopa kaupunkien puistoissa ja sarvipöllö usein peltoaukeiden keskellä metsiköissä variksen pesissä. Tunturipöllö ei taida edes vakituisesti pesiä Suomessa, vaan ilmestyy Lappiin hyvinä sopulivuosina.
Lintutieteilijöiden/harrastajien ”tiedot” ovat usein mututietoa, eivätkä perustu mihinkään systemaattiseen tutkimukseen.
Osakemaailmassa on helppo olla jälkiviisas. Neste on poikkeuksellisesti noussut noin 10-kertaiseksi kurssiltaan 10 vuodessa. Lähes kaikki, minä myös olen myynyt liian aikaisin. Nyt ostin takaisin @28.5 ja nousi taas –> 38 euroon. Mutta pitäisikö luopua vai ostaa lisää ? Jälkiviisaus helppoa. Osingonmaksajana Neste on aina ollut melko kitsas, nytkin alle 3%, vaikka ollut huippuvuosi. Nesteen kohdalla EU:n ja USA:n biopolttoainelainsäädäntö voi muuttaa äkkiä tilanteen.
Nuoressa metsässä ja hakkuualueellakin on lajistonsa. Itse asiassa putkilokasvien monimuotoisuus lisääntyy. Tulee melko pian horsmaa, vadelmaa yms. Ahomansikkakin saattaa elpyä. Omassa metsässäni jopa löytyi villiruusua ja metsäorvokkia. Tietyt linnutkin tykkäävät enemmän avomaastosta.
Vaihtoja avohakkuille on vaikka kuinka paljon mm. harvennushakkuu, jatkuva kasvatus, siemenpuuhakkuu, pienaukkohakku yms. Ja kaikkia näitä voi halutessaan käyttää. Ei mitään ongelmia. Olen myös uudistanut metsiäni pääosin luontaisesti.
Mutta en kaipaa yhtään luvanvaraisuutta ja byrokratiaa lisää.
