Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Koko liikenteen päästöt olivat v. 2017 11.7 mil CO2 tonnia. Jostain syystä usein esitetään vain henkilöautoliikenteen päästöt, jotka ovat vain runsas puolet tästä eli vähän yli 10% Suomen päästöistä. Kun koko liikenne on noin 20% tasoa.
Turvemaiden viljelystä luopiminen nähdään palkolti oikeudemukaisuuskysymyksenä. Jos on aikoinaan raivannut turvemaan pelloksi, tulisi siitä luopuminen korvata tuella jonka taso on selvästi yli EU:n cap-tuen tason.
Ohisalo muuten vertasi turvemaiden ja turpeen polton tasoa kemian ja metalliteollisuuden päästöihin, joiden hän väitti olevan noin 3 milj CO2-tonnia. Todellisuudessa se on yli 10 milj CO2tonnia, pekästään SSAB:n osuus yli 4 milj CO2tonnia.
Niin kyllä luonnontilaiset suotkin mielestäni tulisi huomioida, varsinkin jos turpeen muodostus näyttää kasvavan ilmaston lämmetessä. Huomioidaanhan metsäm kasvukin. EU:n raportointi on tietysti oma maailmansa. Suuri syy miksi turvemaiden viljelystä ei luovuta on EU:n cap tuki, 400-500 euroa hehtaari. Mutta ihmettelen Reginan huonoja historiatietoja, jos hän ei tiedä kuinka paljon turvepeltoja on uudelleen metsitetty (tieto GTK:n sivuilta).
Myös kiinnitin huomioita, että Kristiina Regina esittää vain yksi ”tarkkoja” lukuja ilman mitään virhearvioita. Tuskin todellisuutta niin hyvin tunnetaan. Olisi hyvä myös mainita mistä laskelmat ovat peräisin, onko vertaisarvioituja artikkeleja tms.
Tässä eräästä GTK:n raportista:
”Ilmastonmuutosteorian mukaan syksyjen ja talvien sademäärät tulevat kasvamaan huomattavasti ja talvet tulevat olemaan pääosin lämpötilaltaan yli +0 C. Tällöin rahkasammalien ja muiden suokasvien optimaalinen kasvukausi pitenee oleellisesti, suobiomassan kasvu kiihtyy, pohjaveden taso syksy ja talvikautena tulee nousemaan, turpeenkasvu lisääntyy ainakin luonnontilaisilla keidassuoalueilla (mm. Virossa tai Hollannissa turpeen kasvunopeudet ovat Suomeen verrattuna
jopa kaksin kertaisia). Myös soistuminen alavilla mailla voi lisääntyä.”Eli soistuminen tällaisina talvina näyttäisi lisääntyvän.
Tässä tämä GTK:n linkki, jos menee läpi.
Onko K. Regina huomioinut turpeen muodostumisen ja tarkastellut päästöjen ja sidonnan tasetta, eikä vain päästöjä ? Entä metaanipäästöt soilta, onko ne huomioitu.
Lisäksi huomioitava, että turvepelloista suurin osa on jo metsitetty. Ei pidä vaatia mahdottomia ts.” luopukaa elinkeinostanne”. Ei ainakaan ilman riittäviä korvauksia. Varsinkin kun valtio on aikanaan tukenut toimintaan.
No jätetään GTK:n turve linkki pois. Tarkoitus oli sanoa, että GTK:n sivuilta saa paremmin tietoa turpeesta kuin Syken ja Luken sivuilta. Suomessa on raivattu turvemaita pelloksi 0,7 mil ha, mutta suurin osa niistä on metsitetty niin, että nyt käytössä on 0,3 milj ha. Tämä usein unohtuu ilmastokeskustelussa. Myöys turpeen muodostus ja käyttö on suurinpiirtein tasapainossa. Turpeen käyttö on vähentynyt huippuvuodesta 2007 paljon ja väheee edelleen mm. päästökaupan vuoksi. Nyt ollaan 1990-luvun tasolla tai sen alle. Varsinkin tänä talvena lämpöä tarvitaan vähän.
Tämä vasemmistopuolueiden esittämä lähdevero oli muistaakseni melko pieni, ei ollenkaan sitä tasoa mitä tavallinen henkilö maksaa osingoista (vajaa 26%).
Ay liike ei missään nimessä ole yleishyödyllinen, korkeintaan hyödyllinen jäsenistölleen (en tiedä onko jääräpäisyydessään edes sitä). Useimmat säätiöt ovat yleishyödyllisiä, koska ne tukevat osinkotuotoillaan mm. tutkimusta ja taidetta. En laittaisi näitä säätiöitä verolle.
Nykyinen lakko vaneri ja puutuoteteollisuudessa on omiaan vauhdittamaan työpaikkojen siirtymmistä Viroon. Siellä työvuosi on 200 h pidempi ja alkka alle puolet Suomen tasosta. En myöskään ole pahemmin kuullut lakoista siellä.
Kojamohan on vanha VVO (Valtakunnallinen vuokratalo osuuskunta ?), josta on omistajien toimesta keksitty tehdä pörssiyritys. Omistajia ovat ammattiyhdistykset ja työeläkevakuutusyhdistykset (joiden hallinnossa mukana myös liitot). Kurssi lähes kaksinkertaistunut vuodessa, varmaa tuottoa asukkaiden ja veronmaksajien rahoilla (asumistuet). Nykyisin sillä myös paljon ulkomaisia omistajia pörssin kautta. Ay-liike saa osingot verovapaana. VVO lienee aikanaan saanut myös yhteiskunnan tukea asuntorakentamiseen.
