Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kerttu ei ymmärrä, että ihminen lisää monimuotoisuutta. Itse hiihtelen ja retkeilen paljon Lapin suojelualueilla. Ei siellä lajirunsaus (esim. linnut) ole erityisen suuri. Se on kylläkin erilainen (esim kuukkelin runsaus). Kyllä täällä etelässä lajirunsaus on suurempi vikka ihmisiä on enemmän. Erityisen suuri se on erilaisissa rajapinnoissa metsä/pelto/vesistö. Asfalttikentttiä yms en kyllä kaipaa, mutta kyllä ihminen on esimerkiksi lisännyt katajalle ja pihlajalle sopivia ympäristöjä. Kumpikaan ei viihdy metsän sisällä/pimeässä parhaiten.
Tämä lehtojen kuusettuminen on kyllä usein ongelma, jos ne halutaan pitää lehtoina. Onko kuusien poistaminen luonnonmukaista, koska se johtuu sukkessioista. Ei varmaan. Ihminen on toiminnallaan monipuolistanut ympäristöjä. Kaskikoivikot ovat tästä esimerkki, jos niitä enää on. Mutta vastaaviahan syntyy avohakkuun jäljiltä melkoisesti. Myös avohakkuualue on ihmisen luoma ympäristö siinä kuin kaskimaakin koivikkoineen.
Ihminen on edistänyt monien puulajien hyvinvointia. Erityisesti sellaisten, jotka ovat valonsuosijoita. Tällaisia ovat mm. kataja, koivu, pihlaja. Tässä lähellä naapurissa on metsä, jossa metsälehmus alkoi voida hyvin hakkuun jälkeen kun kuuset poistettiin ja valoa tuli. Laitoin siitä kuvakin. Myös tammi leviää etelä-Suomen metsissä, nyt omassa metsässäni jopa kolmanneksi yleisin puulaji.
Hirviä on nyt enemmän kuin koskaan jääkauden jälkeen, hirvihän oli 2 krt sukupuuton partaalla 1900-luvulla. Hirvet viihtyvät nuorissa taimikoissa eikä juurikaan suojelualueilla. Yleensäkin erilaiset metsien ja aukioiden nisäkkäät ovat lisääntyneet (rusakko, kettu, valkohäntäpeura, metsäkauris, karhu, susi jne).
Puoliintumisaika tarkoitta sitä, että 8 vuoden päästä on jäljellä 50%, 16 vuoden päästä 25%, 24 vuoden jälkeen 12,5 %, 32 vuoden päästä n. 6% jne.
Metaanin kasvihuonekaasukerroin (vert. CO2=1) riippuu siis siitä, miten pitkä on tarkastelujakso.Noin 20 vuoden tarkasteluvälillä se on jopa 60, yleensä käytetään 100 vuoden kerrointa 25. Jossain olen nähnyt myös elinaikaisen kertoimen 12.
Nyt on paniikki meneillään ja kurssit laskevat taas 5%. En usko, että pitkällä tähtäimellä pahin sektori on metsäteollisuus. Pahiten tämä iskee matkailuun, lentoyhtiöihin, investointitavarateollisuuteen (mm. konepajat) ja välillisesti myöhemmin pankkisektorille. Ihmisten peruselämä on kuitenkin aika paljon samaa ruuan ja arkielämän suhteen.
Ilkka Savolaisen kommentti (SK) on mielestäni hieman fake news. Soistumista ja turpeen muodostumista tapahtuu tietääkseni myös varsinaisten soiden ulkopuolella, kuten esim. korvissa ja erilaisissa notkopaikoissa.
GTK:n mukaan taas turpeen muodostus ja käyttö ovat suurinpiirtein tasapainossa. Tosin tämä kalvosarja on jo vuodelta 2013. Mutta tietääkseni turpeen käyttö on tämän jälkeen vielä vähentynyt ja vähenee varsinkin tällä hetkellä kun mm. Vapo on laittanut strategiansa uudeksi. Ohessa Kimmo Jokisen hyvä esitys aiheesta. Valitettavasti ainakin minulla pukkasi mainoksia kalvojen väliin.
docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html
Turpeen muodostus on ollut erityisen voimakasta viimeisen 1000 vuoden aiana ja vähäistä lämpimällä kaudella noin 5000 vuotta sitten. Nyt soistuminen ilmeisesti etenee erityisen voimakkaasti kun talvet ovat tällaisia, lämpimiä ja osteita.
Turpeen, kivihiilen ja maakaasun korvaaminen energiatuotannossa ei ole niin helppoa kuin mediassa (Yle, HS ym.) annetaan ymmärtää. Jos luovutaan turpeesta ja fossiilisista polttoaineista (kivihiili, maakaasu), korvaava aine on Suomessa lähinnä puu. Tällöin jouduttaisiin polttamaan vuosittain iso määrä runkopuuta, missä ei mielestäni ole kovin paljon järkeä. Voidaan tietysti luopua lähes kaikesta kaukolämmöstä ja CHP-tuotannosta, mutta sekään ei tunnu järkevältä. Tämä siksi, että Suomessa energian tarve (sähkö, lämpö) kasvaa talvella noin kaksinkertaiseksi kesään verrattuna. Jäljelle jää sitten erilaiset sähköä käyttävät lämpöpumput, joilla kyllä selvitään näin lauhoina talvina erinomaisesti. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen maalämpö soveltuu kuitenkin huonosti. On arvioitu, että lämpökaivoja pitäisi porata kantakaupunkiin noin 20 m välein. Toki lämpöpumpuilla voidaan ottaa lämpöä myös merestä, ilmasta ja erinäisistä hukkalämmön lähteistä.
