Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Käsittääkseni pöllöjen ja yleensä petolintujen määrään vaikuttaa vain kaksi merkittävää tekijää. Ne ovat ravinnon saanti ja hyvä pesäpaikka. Esimerkiksi huuhkaja on pesinyt Helsingissä, kun siellä on sopivaa ravintoa mm. kanit ja valkoposkihanhet ja turvallisia pesäpaikkoja katoilla.
Monien pöllöjen kanta vaihtelee suuresti myyrävuosien mukaan. Tunturipöllöä näkee Lapissa yleensä vain hyvinä sopulivuosina. Usein se sitten lähtee vaeltelemaan eteläänkin ravinnon puutteessa. Samoin hiiripöllö vaeltelee usein etelään.
Kyllä varpuspöllö joskus tulee pihoihin pikkulintujen perässä. Se onkin pöllöistä juuri se, joka syö eniten lintuja.
Tätä tarkoitin ja lopeta nimittely.
”Kannattaisko visvapallo mennä välillä pötköttämään kun et oikein pysy mukana näissä jutuissa.
Jortikka on Visvapallon tapaan aika ulkona kuuvioista. Teillä avokuntoutujilla näyttää olevan pitkälti samat ongelmat, joskaan a ei nyt Jortikalla niin suurta osaa näyttele. Palleroisella useampikin a ja yleensä aina aamusta taitaa lähteä käyntiin.”
Jos tämä ylläoleva ei ole henkilöön menevää, niin ei sitten mikään. Vai
Olen erään teknillisen yliopiston dosentti, ei mitään teemistä MTK:n kanssa. Jos tämä nimittely ei lopu tulee ilmoituksia jatkossakin. Koeta pysyä asiassa. Ei mitään teinihuumoria.
Lintuatlas:
”Helmipöllö viihtyy miltei kaikenlaisissa metsissä kunhan sopivia pesäkoloja ja ravintoa on tarjolla. Helmipöllö käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä, joten sen runsaus ja esiintymisalueet ovat yhteydessä myyrätilanteeseen. Nuoret linnut ja naaraat voivat vaeltaa parempia ruoka-apajia etsiessään jopa satoja kilometrejä.” Kanta vaihtelee myyrätilanteen mukaan välillä 3000-8000 paria.
Petolintuseurannan mukaan helmipöllö on taantunut viimeisen 30 vuoden aikana, mutta toisaalta sitä on tavattu viimeisessä lintuatlasseurannassa vuotta sitten eniten
Eiköhän tieteilijät yleensä väitä niin päin, että hiilidioksidipitoisuus nousee ihmisen toimesta ja sen vuoksi lämpenee. Kyllä on myös tutkijoita, jotka väittävät toisin päin. Eli ensin nousee lämpötila ja sen johdosta hiilidioksidi. Varsinkin paleoklimatologit väittävät näin muistaakseni.
Suoseuran linkistä:
”Turvemaiden orgaanisen aineksen pitoisuus on yli 40 %. Viljelytoimet lannoitus, kalkitus, ojitus ja muokkaus kuluttavat orgaanista ainesta. Turpeen kuluessa ja kivennäismaan sekoittuessa siihen turvemaat muuttuvat vähitellen multamaiksi, joiden orgaanisen aineksen pitoisuus on 20-39 %, ja edelleen kivennäismaiksi, joissa orgaanista ainesta on alle 20 %.”
Turvemaita oli Suomessa eniten 1950-luvun alussa, jopa 0,9 milj ha. Vuonna 2009 varsinaisia turvemaita enää o,085 milj ha ja turvemaista muodostuneita ultamaita 0,225 ha eli yhteensä 0,3 milj ha. Eli aika hyvään suuntaan kehitys on mennyt viimeisen 70 vuoden aikana. Turvemaat näyttävät muuttuvan viljelyssä vähitellen multamaiksi ja edelleen kivennäismaiksi.
Niin tämä luku on 0,04 miljoonaa hehtaaria 2000-luvulla. Yhteensä turvemaita on raivattu 0,7 milj ha, josta valtaosa metsitetty uudelleen niin, että nykyisin viljelyksessä noin 0,3 milj ha (GTK). Peltoala ei ole Suomessa lisääntynyt 1960-luvun jälkeen olennaisesti ja on vain noin 7% Suomen pinta-alasta.
Se, että tätä raivaamista tehdään edelleen johtuu paljolti EU:n maataloustukipolitiikasta, jossa karjatilat ovat keskittyneet keski- ja pohjois-Suomeen (62 levyspiirissä joku raja). Raivaamista voidaan tietysti yrittää estää määräyksin. Parempi olisi kuitenkin esim. tuki biokaasun tuotantoon, joka edellyttää kuitenkin melko suurta tilaa.
Suurin osa metsien raivaamisesta johtuu kuitenkin rakentamisesta. Tiet ja asuinalueet ovat syynä siihen. Suomen metsäala pienenee vjaa 1% 10 vuodessa.Täälläkin Tampereen seudulla suunnitellaan juuri moottoritien oikaisua, jonka alle jäisi yli 100 ha metsää. Turvemaille ei yleensä rakenneta, paitsi Helsinki näyttäisi nyt suunnittelevan isoa asuinlähiötä suoperäiseen maastoon Malmin lentokentälle.
Kyllä tamme ja haapaa ole suosinut omassa metsässäni. Myös leppiä ole jättänyt typpilannoittajiksi. Tammi muuten leviää kovaa vauhtia Pori-Tampere-Lappeenranta linjan eteläpuolella. Ei tarvita kuin yksi vanhempi tammi niin närhet ja oravat levittävät terhoja maahan, josta uusia taimia syntyy. Nyt on jo noin 80-100 tammea jo hehtarilla. Luonnonsuojelulain perusteella lehto on suojeltava, jos hehtaarilla on yli 20 tammea joidem pärysmitta on yli 20 cm.. Näin tulee ajanmittaan käymään, mutta käsittääkseni tämä koskee vain luontaista tammen esiintymisaluetta. Omat tammeni lienevät peräisin läheisiltä kartanoalueilta.
Joku metsäprofessori Puttonen väitti, että tammi alkaa tuottaa terhoja vasta 40-60 vuotiaana. Tämä väite ei kyllä pidä paikkaansa. Mökille noin 20 vuotta sitten istuttamassani tammessa oli jo terhoja ! Samoin naapurin pihatammi alkoi tuottaa terhoja 20-30 vuotiaana.
