Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Minä istutin rauduskoivua 1997, mutta jänikset ja hirvet söivät suuren osan pois. On siihen sekametsä syntynyt kun aukkopaikkoihin laiton myöhemmin kuusen taimia. Tämä ei tietenkään ole tehokkain tapa, mutta ihan hyvä ja tuhoa kestävä metsä siitä tuli. Vähäiset luontaisesti syntyneet männyt on syöty pois silloin kun ne olivat sopivan mittaisia, samoin tammet suurelta osin. Metsä on Kymenlaaksossa.
Ilma-vesi lämpöpumppu tulee kokoajan järkevämmäksi lämmitysmuodoksi pientalossa. Pumput ovat muuttuneet tehokkaammiksi koko ajan ja talvet lauhemmiksi. Hinta noin 8000-10000 euron tasoa. Tietysti pitää olla myös sopiva lämmönjskosysteemi, kuten vesikiertoinen lattialämmitys tai vesipatterit. Sellaisen laittaisin tänä päivänä jos rakentaisin. Sähkö tietysti sitten myös CO2-vapaata (ydin, vesi tai tuulivoima).
Virkamies: Ei suomalaisen metsänomistajan etu ole, että puuta poltetaan mahdollisimman paljon, koska sen hinta on alhainen verrattuna kuitupuuhun (15-17 e/m3) ja tukkipuuhun (55 e/m3). Etkö tätä tiedä. Nyt Helen (Suomen toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä 3,1 milj CO2 tonnia) suunnittelee kuitenkin yhtä bio/puuvoimalaa Vuosaareen. Saavat aivan vapaasti tuoda puuta muualtakin kuin Suomesta.
Voimalaitoksen ja takan pienhiukkaspäästöt ovat myös eri asia. Voimalaitoksissa parempi suodatus. Ilman epäpuhtaudet lyhentävät suomalaisten elinikää 1-2 kk, mikä ei ole paljon. Laskelmat 200 ennenaikaisesta kuolemasta ovat melko teoreettisia, missään tapauksessa eivät pienhiukkaset ole primääri kuolinsyy. Sykeltä muutenkin puuttuu pätevyys tällä sektorilla (ei toksikologeja/epidemiologeja). Annos- vastesuhde on saatu tutkimuksesta, jossa koulutustaso vaikutti kuolleisuuteen pienhiukkasia enemmän. Kun korkeasti koulutetuilla pienhiukkaset eivät lisänneet kuolleisuuutta (altistumistaso sama), niin ilmeisesti on joitakin muita selittäviä tekijöitä.
Samaa mieltä A. Jalkasen kanssa. Mielestäni ilmasto ketju meni lopulta muihin asioihin ja lisäksi siellä oli erinäisiä henkilöön meneviä solvauksia ja nimittelyitä tyyliin visvasyylä ja avohoitop. Huolestettuvaa jos jotkut ei vät tunnista omia sovauksiaan ja nimittelyitään. Yleensä nimittelyt ja solvaukset akavat silloin kun omat argumentit eivät saa riitä tai saa kannatusta.
Jos kaikki Suomen kivihiilen, turpeen ja maakaasun poltto lämpö ja CHP-laitoksissa korvattaisiin puulla, taitaisi Suomen koko vuosittainen hakkuumäärä (>70 milj m3) mennä polttoon. Muistelen jossain nähneeni tällaisen laskelman. Niin suuressa puun poltossa ei olisi mitään järkeä.
Ilmeisesti osa kaukolämpölaitoksista pitää osa sulkea ja korvata niitä lämpöpumpuilla ja CO2-vapaalla sähköllä (ydin, vesi, tuuli ja sellutehtaiden sähkö). Sinänsä sähkön ja lämmön yhteistuotanto talvella olisi ekologista, koska kummankin tarve kasvaa Suomessa talvella paljon.
Suurin ongelma mielestäni on ollut joidenkin keskustelijoiden henkilöön menevä alatyylinen solvaaminen ja nimittely. Täytyy pystyä sietämään erilaisia mielipiteitä olivat ne sitten kuinka vanhanaikaisia tai uudenaikaisia, mutta solvaamista ei tarvitse sietää.
Toinen ongelma on tietysti aina se, ettei tahdota pysyä aiheessa eikä aloittaa uutta ketjua silloin kun on tarve.
Asumistukia maksellaan eniten suurissa kaupunikunnissa, tuskin paljoa Konnevedellä. Viime kädessä tuki menee paljolti asuntosijoittajille ja asuntorahastoille, Kojamolle (VVO) jne.
Maalla asutaan enemmin omakotitaloissa, joihin harvempi saa tukea. Tätä näyttävät myös Kelan tilastot. Pienimmät asumistuet/henkilö ovat pienissä ruotsinkielisissä kunnissa kuten Pedersöre ja Luoto (Larsmo).
Teitä Suomessa ovat yksityistäneet nimenomaan kunnat ja kaupungit, eivät niinkään valtio tietääkseni. Itsekin makselen kahta yksityistietä vuosittain.
Maaseudun suhteen voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä esim. sähkövero on pienempi Tukholman pohjoispuolella. Samoin siellä oman asunnon myyntivoitto on verollista tuloa. Ilmeisesti myös myyntitappio voidaan tällöin vähentää. Asumistakia Ruotsissa maksetaan vain perheille ja asmistukien määrä on huomattavati Suomea vähäisempi vaikka asukasluku on lähes kaksinkertainen.
