Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Virkamies, minun tulee suunnattomasti ikävä sinua.
Missä päin Pirkanmaata näin paljon tikkoja ? Tässä lähistöllä (Lempäälä) asustelee vain palokärki ja käpytikkoja. Hieman kauempana olen nähnyt myös harmaapäätikan.
Kyllä metsän voi uudistaa halvemmallakin. Itsellä yksi kuvio, johon hakkuussa jätettiin koivut ja haavat. Koivikkoa yritettiin, osin onnistui. Sitten laitoin myöhemmin aukkokohtiin kuusen taimia ilman mätästystä. Heinäyksen ja raivaussahatyöt tein itse. Kustannukset ehkä noin 500 euroa /hehtaari. Ei tietenkään tällä päästä parhaaseen puun tuottoon, mutta ei siihen ole pyrittykään.
Kyllä näin on Lapissa, mutta sielläkin monet lajit tulevat talvella ihmisten lähistölle mielellään (kuukkeli, lapintiainen, harakka jne).
Roskakalat lienevät tässä tapauksessa mm. särkiä ? Käsittääkseni nämä miehet kalastavat ammatikseen mm. kuhaa kauppoihin. En kyllä ole mikään kala-asiantuntija.
Voisiko nimimerkki Reservuaari-indeksi jakautua useammaksi nimimerkiksi, kun heillä näyttää olevan erilaisia agressiivisuustasoja (vrt Martti vs Kerttu). Vai kirjoitteletteko tekstejä samasta toimistosta ja teillä on vain yksi tietokone. Kerttu, positiivisenkautta !!!
Kaatopaikoista vielä, että kyllä ne edelleenkin ovat yksi parhaista lintujen havainnointi paikoista varsinkin talvella (korppeja, lokkeja, naakkoja, petolintuja). Aiemmin niiden lähellä asusteli paljon huuhkajia, mutta nyt ei enää niin paljon kun ne ovat enemmän suljettuja ja rottia vähemmän.
Täällä Pirkanmaalla ihminen on toiminnallaan suosinut merikotkia. Pyhäjärvellä on ollut talvella jopa 50-60 merikotkaa tallvehtimassa. Tämä siksi, että verkkokalastajat jättävät roskakalansa jäälle. Tämä talvi vähän huonompi kun ei ole ollut juuri jäätä.
Kerttu ei ymmärrä, että ihminen lisää monimuotoisuutta. Itse hiihtelen ja retkeilen paljon Lapin suojelualueilla. Ei siellä lajirunsaus (esim. linnut) ole erityisen suuri. Se on kylläkin erilainen (esim kuukkelin runsaus). Kyllä täällä etelässä lajirunsaus on suurempi vikka ihmisiä on enemmän. Erityisen suuri se on erilaisissa rajapinnoissa metsä/pelto/vesistö. Asfalttikentttiä yms en kyllä kaipaa, mutta kyllä ihminen on esimerkiksi lisännyt katajalle ja pihlajalle sopivia ympäristöjä. Kumpikaan ei viihdy metsän sisällä/pimeässä parhaiten.
Parhaiten tänssä pörssirytäkässä näkyvät selvinneen Altia (käsidesi menee kauapaksi), lääkejakelija Oriola, teleoperaattorit Elisa ja Telia, vuokrasuntofirma Kojamo. Kohtalaisen hyvin ovat pärjänneet myös metsäosakkeet Metsäboard, Stora ja UPM, ainakin verrattuna moniin muihin.
Ihmisen tekemiä niittyjä ovat esimerkiksi suljetut kaatopaikat, joissa näkee paljon perhosia loppukesästä. Voimalinjojen alustat ja erilaiset joutomaat ovat myös eräänlaisia niittyjä.
Tämä lehtojen kuusettuminen on kyllä usein ongelma, jos ne halutaan pitää lehtoina. Onko kuusien poistaminen luonnonmukaista, koska se johtuu sukkessioista. Ei varmaan. Ihminen on toiminnallaan monipuolistanut ympäristöjä. Kaskikoivikot ovat tästä esimerkki, jos niitä enää on. Mutta vastaaviahan syntyy avohakkuun jäljiltä melkoisesti. Myös avohakkuualue on ihmisen luoma ympäristö siinä kuin kaskimaakin koivikkoineen.