Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Suomen järvet ovat moneltaosin luonnostaan humuspitoisia. Suomi on täynnä Tervajärvi nimisiä järviä, joiden nimi tulee niiden tummasta vedestä.
Niin Hollannissa ei ehkä ole, ei liene sellaisia sivuvirtoja kun Suomen prosesseissa. Ei Suomessakaan runkopuuta pitäisi polttaa.
Minuakin on häirinnyt nämä epämääräiset puheet turpeen ym. verotuesta. Kyseessä on vain alennetut verokannat. Samoin suurin osa ns. yritystuista on itse asiassa alennettuja verokantoja. Mikä on sitten oikea verokanta, maksammeko me muut kenties korotettua verokantaa ? Ainakin sähkössä näyttää olevan niin. Minullakin sähkön siirtomaksusta (Elenia) on 48% veroa,
Puusta voidaan saada joitakin kemikaaleja (esim Benecolin stanoleja), joiden kilohinta on hyvä. Mutta samalla puusta 99% on jotakin muuta. Jalostusaste ja kannattavuus on todella kaksi eri asiaa kuten edellä todettiin. Kemikaalien saanti edellyttää sellun keittoa. Tärkeä sellunkeiton sivutuote on uusiutuva energia. Kun vielä laitetaan sellutehtaan perään tuulienergialla vetyä vedestä tuottava laitos, niin hyvä on.
Lueskelin joutessani Sitran turveraporttia. Tässä joitakin huomioita.
Ainoa suotutkimus johon raportti nojaa on Jyri Seppälän ym. 10 vuotta vanha ”Kriittinen analyysi Suomen energiatureesta”. Ei esim Ojasen tutkimuksia mainita, vain joku esitelmä on kirjallisuusluettelossa.
Kuvassa 25 on käytetty 100 vuoden GWP-kertoimia. Tilanne muuttuisi huomattavasti jos olisi käytetty 20 vuoden kertoimia (esim metaanilla se on noin 85 käytettyn 25 asemasta). Tämä olisi muuttanut luonnontilaiset suot huomattavasti pahemmiksi päästölähteiksi. Samoin kuten A Jalkanen totesi, ei metsänkasvua ole huomioitu ojitetulla suolla.
Työntekijämäärien arvioinnissa ihmetyttää, että turve työllistää Suomessa huomattavasti vähemmän ihmisiä (2500) kuin Irlannissa ja Ruotsissa (>4000), vaikka niissä turvetta käytetään Suomea vähemmän polttoon. Onko Suomessa jätetty välilliset vaikutukset (mm. kuljetukset) huomioimatta.
Turvetta korvaavien vaihtoehtojen tarkastelussa on jätetty huomioimatta ns. kaksoiskaappaus eli bio-CCS (bioenergia ja hiilidioksidin talteenotto). Tämän kehittämistä on suositellut IPCC:kin. Kategorisesti kaikki poltto nähdään negatiivisena. Toki bio-CCS on vielä kaukaista tulevaisuutta, mutta niin ovat myöskin modulaariset ydinvoimalat.
Jos kerran 165 miljoonaa on EU:ta tarjolla, niin korvataan koneyrittäjille koneinvestoinnit ja laitetaan miehet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle rakennustöihin. Uudelleenkoulutukseen löytynee myös rahaa. Muttei niin nopeasti, että eräät kaupungit kylmenevät. Helpommin heistä on varmaan koulutettavissa hakeyrittäjiä. Mutta tämäkään ei varmaa käy ekonomisti Ollikaiselle.
Miksiköhän Suomessa ei juuri ole pajupeltoja kuten Ruotsissa ? Vanhoilla turvealueilla voitaisiin ehkä tuottaa myös energiapajua ?
”Eikös nyt ole jo se tilanne että sähköntuotantoon ei juuri lämpövoimaloita käytetä. Sähkö tuotetaan jo muualla tavalla sitä luokkaa ettei lämpövoimaloiden lauhdesähkölle ole tarvetta ainakaan joka paikassa.”
Mitä on lämpövoimaloiden lauhdesähkö ? Varsinaiselle lauhdesähkölle ei juuri ole tarvetta enää nykyaikoina (teho 40%) kun kovilla pakkasilla. Tälläkin hetkellä CHP-tuotantoa (teollisuus+kaukolämpö)on noin 20% kätetystä sähköstä noin 1500 MW, noin 20% sähkön käytöstä. Tuulivoimaa tulee nyt noin 660MW, alle 10%. Vesivoimaa 1400 MW (noin 20%) ja ydinvoimaa 2700 MW (noin 30%). Sähköverkon tilan reaaliajassa näkee muuten mukavasti Fingridin sivuilta. Googlettakaa vain ”sähköjärjestelmän tila”.
Fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttavat laitokset ovat yleensä melko suuria sähkönja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Lämpöä voidaan varmaan tuottaa paljolti lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla (myös lämpöpumpuilla), mutta lämpöpumputhan vain kuluttavat sähköä. Miten puuttuva sähkö tehdään ? No ehkä uusi ydinvoimala, tuulisähkö ja Kemin sellutehdas parantavat ajan mittaan tilannetta. On kyllä vahinko jos yhteistuotanto CHP laitoksia ajetaan alas suuressa mittakaavassa, koska Suomessa sekä sähkön ettän lämmön kulutus kasvaa voimakkaasti talvella. CHP-laitos vastaa näihin molempiin ja sen hyötysuhde on hyvvä (90%).
Perusongelma tässä 2500 hengen uudelleen työllistämisessä on se, että heidät voidaan työllistää lähinnä metsähakkeen toimittajiksi, kun turpeesta luovutaan. Ja polttoa ei Sitrakaan tunnu haluavan. Lämpöpumppujen ja tuulivoiman asentajiksi ei tarvita näin montaa ihmistä.
Sitran raportissa on tendenssinomaisesti todettu, että turve työllistää vain 0,1% työvoimasta. Kuinka pajon venäläinen kivihiili tai maakaasu työllistää Suomessa, ehkä muutaman henkilön. Tätä ei ole sanottu tietenkään. Tai kuinka paljon tuulivoima työllistää.
