Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Entä jos Jumala ei tykkää antaa 100 euroa.
Muistelen jostakin lukeneeni, että kasvihuoneissa optimi-CO2 pitoisuus olisi noin 1200 ppm. No tästä ei nyt tietysti pidä vetää johtopäätöksiä, että se pitäisi nostaa ulkoilmassa yhtä korkeaksi. Luokkahuoneissa tämä 1200 ppm ylittyy helposti ja tällöin valitetaan usein hapen puutteesta, vaikka kyse on yleisesti huonosta sisäilmasta.
Reservuaari Lauri, älä harrasta leimaamista. Yleensä leimaaminen alkaa kun argumentteja ei ole.
Uskotko siis FMI:n Ari Laaksosen väitteeseen, että ihmisen osuus viimeisen 30-vuoden lämpenemisessä on ollut 114%. Lämpötila noussut 0,8 C, kun luonnollinen trendi ollut -0,1 C. Eihän ihmisen osuus, eikä minkään muunkaan voi olla yli 100 %. Pikemminkin tämä panee epäilemään tunnetaanko luonnon trendit oikein tai onko lämpenemisen mittaustarkkuus oikea. Simo Ruohon ja Ari Laaksosen keskustelu löytyy Twitteristä.
Jos ilmastomallit ovat luotettavia ja toimivat oikein niin pitäisi toimia myös taaksepäin. Ilmasto kylmeni hieman 1930-luvulta 1960-luvulle, vaikka hiilidioksidipitoisuus kasvoi. Mikä selittää tämän. ? Todennäköisesti luonnollinen vaihtelu ? Arviot ns. ilmastoherkkydestä (CO2:n vaikutus) ovat viime vusina yllä menneet alaspäin, jos olet seurannut keskustelua.
Näin varmaan on ettei ilmstonlämpenemistä ja hiilidioksidin vaikutusta pystytä erottamaan toisistaan kovin helpolla. Joku vuosi sitten näin jonkun esityksen Lapin metsien kasvun lisääntymisestä, vaikka silloin 100 vuodessa lämpötila oli noussut siellä vain 0,1 astetta. Silloin muistaakseni metsänkasvua selitettiin enemmän hiilidioksidipitoisuuden nousulla.
Mielenkiintoisia keskusteluja, katsoin joitakin osia. Parasta, että jotkut Ylen/HS:n sensuroimat asiantuntijatkin pääsevät ääneen.
Mielenkiintoinen oli Ilmatieteen laitoksen Ari Laaksonen väite, että ihmisen osuus viime vuosikymmenien lämpenemisestä on 116%. En ymmärrä miten se nyt voisi olla yli 100%, eikä tietenkään edes 100%.
Taloustiede ei ole eksakti tiede, vaikka siinä matematiikkaa käytetäänkin. Eri teoriat pätevät vain tietyissä olosuhteissa, eivät universaalisti. Esimerkiksi tällä hetkellä korona on sotkenut kaikki teoriat. Toki NNA laskelmia voi tehdä ja ne saattavat olla valaisevia. Mutta kukaan ei tiedä mikä on tilanne 50 vuoden päästä puun kysynnän, hinnan, suojeluvaatimusten, ilmastovaatimusten, metsien terveyden jne suhteen. Aino järkevä linja lienee tukkipuun kasvatus kuten tähänkin asti.
Kyllä 90-luvun velat on maksettu jo moneen kertaan. Valtiohan maksaa jatkuvasti lainoja pois ja ottaa uusia tilalle. Kokonaisuus ja korkotaso ratkaisee. Valtion ottamat lainat ovat yleensä melko lyhytaikaisia. Peikkona on se, että korkotaso joskus nousee ja velkaantuminen ”leikkaa kiinni”. Kuten kävi Kreikalle.
Myöskään valtion/EU:n keskuspankki ei voi loputtomasti painaa rahaa. Käy kuten Zimbabwessa, missä lopulta piti olla muovikassillinen rahaa ostoksille mentäessä ja valtio joutui lopulta ottamaan käyttöön USA:n dollarin.
We rationalize that in climate mitigation, carbon sequestration in dead wood can substitute carbon in standing timber.”
Tarkoittanee: Päättelemme että ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilen sitominen kuolleeseen puuhun voi korvata hiiltä pystyssä olevassa tukkipuussa.
CCF ja RF vertailussa on melko ratkaisevaa millaiseksi lähtötilanne oletetaan. Pitäisi kai olla suomalaisen metsän keskimääräinen tilanne esim. 150 m3 puuta/ha, keski-ikä 30 vuotta tms. En tiedä onko sitä artikkelissa mainittu.
Alkuperäisen julkaisun kohdassa 2.3 Taulukon 1. jälkeen teksti, jossa mukana myös laskennan korkokannat.
”To account for the increased costs of selective harvesting by the CCF alternatives, timber prices obtained from CCF management are set to be 75 % of estimated price of RF. This adjustment reflects a doubling in harvesting costs per m<sup>3</sup>, while CCF management extract approximately 50 % more timber than RF operations. As discount rate for the NPI, we considered a factor of 2%, which is often applied to cover long-term economic problems in forestry, and to reflect on increasing discount rate we examined a 4 % rate in Appendix B”.
Katsoin tätä Eydindsonin ym tutkimusta alkuperäisjulaisusta pikaisesti. Näyttää olevan tyypillinen simulointitutkimus, jossa tarvittaessa saadaan miltei minkälainen tulos tahansa. Se saadaan simuloitavien asioiden ja niiden arvojen valinnalla sekä sillä mitä jätetään. Yleensä tällaista tutkimuksista puuttuvat myös virhearvioinnit.
Ongelmallista tässä tapauksessa on että simuloidaan sellaisia asioita, jotka eivät ole yhteismitallisiats. niitä on vaikea muuttaa numeroiksi. Esim tässä tapauksessa puun kasvun ja maiseman kauneuden numerointi.
Tutkimuksessa ei ole huomioitu pitkäikäisiä puutuotteita ja ilmaston muutos vain puun kasvuna. On oletettu, että puun hinta jk:ssa on 75% jaksollisen kasvatuksen hinnasta (melko oikea arvio ?), mutta puun tuoton on jatkuvassa kasvatuksessa(CCF lyhenne) oletettu olevan 50% suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa (RF lyhenne). Onko näin ollenkaan ???
Jotkut metsäntutkimusta tarkemmin tuntevat (Anneli ?) voisivat katsoa tarkemmin mitä tutkimuksessa on oletettu.
