Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Maailmassa paperin kysyntä pienenee nimenomaan Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa. Muualla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa se taitaa vielä jopa kasvaa. Samoin Afrikassa. Paperikoneita tullaan sulkemaan varmasti Euroopassa jatkossakin, heikoimmin kannattavat yksiköt ensin. Mutta taitaa niitä Suomessa olla vielä ainakin parikymmentä, erkoispaperien tuotanto kyllä kannattaa Suomessakin (UPM:n tarralaminaatit, Ahlströmin kuitutuotteet yms).
Suomessakin on kokeiltu useamman kerran 6h työpäivää lähinnä prosessiteollisuudessa. Eilen MTV:n uutsissa oli pari esimerkkiä (kalanjalosta ja muovituotetehdas). Kummassakin kokemus oli kksama, aluksi menee hyvin, mutta pian porukka väsyy nopeampaan työtahtiin. Ja sitten yhteisestä halusta siirrytään takaisin 8h päivään. Näin tehtiin myös Nokian Renkailla aikanaan.
Jos sen sijaan kokeiltaisiin samaa vaikka sairaaloissa, pitäisi löytää rahaa 8/6-kertainen määrä. Ja se sitten katettaisiin lisääntyvinä veroina
Suomen metsäteollisuus on kuitenkin selvinnyt paremmin kuin esim. Kanadan vastaava. Paperikoneita on muutettu paljon kartonkikoneiksi, alettu valmistaa erikoispapereita (esim UPM:n tarralaminaatti, Ahlströmin kuitukankaat yms) sekä sellutehtaat tuottavat merkittävän osan uusiutuvasta energiasta. Jämsänkoskelle taitaa kuitenkin jäädä ainakin 2-3 konetta sekä sen kuumahierrelaitos.
Tolopainen: ”Jokaista turveyrityksen työpaikkaa tuetaan yli 80k€:lla vuodessa. Jos Soininvaaraa uskomme ja miksi emne uskoisi. Sitä hän tosin ei kerro kuka tuon rahan saa, ehkä hän ja muut hänen kaltaiset kaukolämmön käyttäjät.”
Soininvaaran laskelma on kyllä aika höttöä siinä mielessä, että tätä turpeen energiaverotukea ei todellisuudessa edes ole olemassa. On vain alempi verokanta, eli valtio ei suoraan maksa mitään tukea turveteollisuudelle. Sen hän itsekin myönsi . Mutta ilmeisesti politiikassa riittää, että saadaan some-kansa uskomaan jotakin itselle sopivaa. Luku on saatu jakamalla tämä hypoteettinen tuki (196 milj) turvealan työntekijöiden lukumäärällä (2500, todellisuudessa enemmän jos kuljetukset lasketaan mukaan).
Kyllä isoja biokaasulaitoksia on esim. jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Raaka-aineena käy periaatteessa kaikki orgaaninen aines joka käsitellään hapettomasti mädättämällä. Kouvolassa on esim Kymen bioenergia. Saksassa sadoittain laitoksia. Tanskassa tiettävästi lähes kaikkien isojen sikaloiden yhteydessä on biokaasulaitos. Suomen kaatopaikoilla on noin 30 soihtua tai biokaasulla energiaa tuottavaa laitosta. Jos metaania ei tule kaatopaikan kentästä tarpeeksi, se kannattaa kuitenkin muuntaa soihdulla hiilidioksidiksi, joka ei ole niin paka khk-kaasu kuin metaani.
Päästäisiin jo paljon eteenpäin jos yksittäiset isot haavat, lepät ym lehtipuutsäästettäisiin hakkuissa. Näin olen minä ainakin ohjeistanut motomiestä.
Olen myös uudistanut luontaisesti kosteita alueita koivulle, ja nyt 20 vuoden kuluttua siellä on jo hyvä kuusialuskasvus. Tietysti kuusikko olisi nopammin tullut suoraan istuttamalla.
Myös Helen on vaikeuksissa jos puuta , kivihiiltä ja maakaasua ei saa käyttää. Lämpökaivoja jouduttaisiin Helsinkiin poraamaan kovin tiheään, eikä merestäkään saada niin Helpolla kun Tukholmassa (alempi lämpötila).
Helpoiten ongelmasta selviävät pientalojen asukkaat, joihin helposti saadaan lämpkaivot porattua ja lämpöpumput asennettua. Erityisesti jos on vesikiertoinen lämmönjakelu. Myös poistoilma lämpöpumpuilla (50% säästö sähkössä) ja ilmavesilämpöpumpuilla (50% säästö) sekä ilmalämpöpumpuilla etelä-Suomessa (33%säästö) pärjätään.
Vielä tästä Mekrijärvellä tehdystä kasvukokeesta. Siinä pelkkä hiilidioksidipitoisuuden nostaminen 700 ppm tasoon näytti vaikuttavan enemmän kuin pelkkä lämpötilan nostaminen (56 vs 26%). Eli kyllä tämä co2pitoisuuden nousu timii myös ”ilmalannoituksen” kautta.
Ongelmallista tämä turpeen käytön lopettaminen energiana on, jos puutakaan ei saisi käyttää kuten Sitran raportti suosittelee. Ainakin turveyrittäjiä ja kuljetuslikkeen ihmisiä on vaikea työllistää vain lämpöpumpun asentajiksi. Myös kaukolämmön tuottaminen pitäisi miltei lopettaa tällöin, jos jotakin radikaalia uutta ei keksitä. Turve pitäisi kyllä säilyttää ainakin varapolttoaineena poikkeustilanteita varten.
