Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Heh, heh. Juuri tutkijankoulutus auttaa arvioimaan tutkimuksia ja niiden luotettavuutta. Tulosten pitää olla toistettavia ja ympäristöterveyspuolella käytetään ns Hillin kriteerejä. Ne täyttyvät harvoin. Metsäpuolella näyttävät virhearvioinnit usein puuttuvan. Esimerkiksi turvemaan khk-päästöjen virhemarginaalit valtavat ja niiden perusteella tehdään kuitenkin isoja ja kalliita päätöksiä. Niin Reima kerro nyt se koulutuksesi kun muita aliarvioit.
Kerropa nyt opeteltu hokema kohdallani.
Kerropa nyt Leena se oma koulutuksesi kuin muita halveksit. Olen sitä kysynyt aiemminkin useasti.
Luken sekavat laskelmat ja uudet muuttuvat kertoimet ovat aiheuttaneet Suomelle paljon haittaa. Edellinen hallitus asetti liian tiukan hiilineutraalisuustavoitteen osin Luken väärän tiedon vuoksi. Myös EUn hiilinielutavoite on samasta syystä liian tiukka. Juuri sen asettamisen jälkeen Luke löysi suometsissä uuden 4.5 milj tonnin päästön jota poliitikot eivät osanneet huomioida. Kaikesta ei voi syyttää poliitikkoja. Ja sitten 2022 tuli vielä Ukrainan sota, joka lopetti puun tuonnin Venäjältä. Se oli merkittävä, tasoa 10 milj m3 vuodessa. Tullee lopettamaan tehtaita it-Suomesta, Sunila lopetti jo. Kaikki nämä tekevät sen että sekä 2035 että EUn 2030 tavoitteen saavuttaminen ei onnistu. Sen sijaan hiilineutraalisuus 2050 on yhä hyvin mahdollinen.
Se on Smoolantia, joka on metsäistä. Mutta katsotaan Ruotsin karttaa niin huomaat pinta-alasta valtaosan olevan Tukholman pohjoispuolella ja se on hyvin metsäistä seutua. Karkeasti arvioiden 2/3 osaa Ruotsista on Tukholmasta pohjoiseen ja siellä metsäosuus suurempi. Arvioisin että Ruotsin metsäalasta vähintään 70% on Tukholmasta pohjoiseen.
Katsoin vielä ruotsalaista Fakta om skogen sivustoa. Sen mukaan puolet Ruotsin metsäalasta on Sundsvallista pohjoiseen ja neljässä pohjoisimmassa läänissä.
Kyllä Ruotsin pinta-alasta ja metsistä on valtaosa Tukholman pohjoispuolella. Smålandissa on toki paljon metsää, mutta rannikoilla pääosin peltoa kuten Skånessakin. Ajelin viime kesänä keski Ruotsissa paljon ja kyllä kovin samanlaiselta näyttää metsätalous siellä. Avohakkuut jopa suurempia.
Tuskin nyt kukaan pitkään maan alla haluaa asua. Jos kylmenee niin olosuhteet lienevät samat kuin Kanadassa vastaavilla leveysasteilla. Jos ilmasto pysyy kovin sateisena alkaa jääkausi vähitellen. Jääkaudella Suomen ilmasto oli vain 5-6 astetta kylmempi.
Mutta merivesihän on nykyisin normaalia lämpimämpi pohjois-Atlantilla, mikä ei tue sitä, Golfvirta ja amoc sen osana olisi pysähtymässä.
Maaperän hiilivarasto karttuu mm karikkeen ja maaperän kasvien kautta. Tämä selittää mm sen että muinaismuistot ovat yleensä jonkin verran maan pinnan alapuolella. Itselläni.on metsässä nauriskuoppia, jotka jo osin täyttyneet.
Prof Esa Vakkilainen laittoi taas tilastoja Twitteriin. Norjassa metsien kasvu taittui jo 2010, eli 10 vuotta aiemmin kuin Suomessa. Hiilivarasto siellä noin 1 milj. CO2 tonnia eli noin 40% Suomen vastaavasta.