Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin Euroopan kohdalla paras data löytynee Dansgaardin ym jäätikköporauksista. Myös Mannin lätkämaila perustuu pääosin proxy dataan kuten puiden vuosikasvuun ja sedimentteihin. Mittaustietoa taitaa löytyä 1700 luvulta alkaen Pariisista ja Lontoosta
Kun katsoo Ilmasto-oppaasta vaikka Helsingin ja Sodankylän lämpötilakäyriä huomaa että ilmasto kylmemeni noin 1 C aikavälillä 1930-1970. 1960-luku oli kylmä vuosikymmen, geologit olivat jopa sitä mieltä jääkautta kohti ollaan menossa. 1930 luvun lämpökausi voidaan kyllä hävittää käyttämällä ylipitkää keskiarvostusaikaa, tunnettu temppu.
Itse kestän kyllä hyvin Suomen nykyilmaston joka on noin 2C lämpimämpi kuin 1700-1800 luvun pieni jääkausi. Tällöin toistuvat nälkävuodet olivat ongelma.
Vähän vierastan näitä kovilla hoitotoimenpiteillä aikaansaatuja luontotyyppejä ja kaivinkoneilla ennallistamista. Annetaan luonnon hoitaa, korkeintaan vähän tukitaan ojia käsipelein.
Valkeakoskella ja Sääksmäellä on kauniita katajikkoketoja jotka näyttävät säilyvän sellaisenaan ilman mitään hoitoa. Ihminen on muutenkin edesauttanut katajia. Ne menestyvät paremmin avoimessa ympäristössä, esim voimalinjojen alla. Metsän sisällä jäävät pieniksi.
Kyllä meillä korkean jalostusarvon tuotteita, mutta kyse on myös määristä. Esim Ahlström tekee monia tuotteita selluloosasta. Stanolien ja syöpälääkkeiden määrä on pieni. Monia muitakin kemikaaleja on mahdollisuus tehdä puusta. UPM kai suunnittelee jotakin biokemikaalitehdasta Saksaan.
Huonekalut olisi yksi mahdollisuus, mutta uusien brändien luonti on vaikeaa. Nyt ne tehdään itäEuroopan puusta Ikean toimesta.
Korkean jalostusarvon tuote on myös hyvä kirja, joka säilyy kirjahyllyssä yli 100 vuotta. Minulla tällaisia useita mm Cajanderin metsänhoito’oppi.
