Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Taloustiede ei ole eksakti tiede, vaikka siinä matematiikkaa käytetäänkin. Eri teoriat pätevät vain tietyissä olosuhteissa, eivät universaalisti. Esimerkiksi tällä hetkellä korona on sotkenut kaikki teoriat. Toki NNA laskelmia voi tehdä ja ne saattavat olla valaisevia. Mutta kukaan ei tiedä mikä on tilanne 50 vuoden päästä puun kysynnän, hinnan, suojeluvaatimusten, ilmastovaatimusten, metsien terveyden jne suhteen. Aino järkevä linja lienee tukkipuun kasvatus kuten tähänkin asti.
Kyllä 90-luvun velat on maksettu jo moneen kertaan. Valtiohan maksaa jatkuvasti lainoja pois ja ottaa uusia tilalle. Kokonaisuus ja korkotaso ratkaisee. Valtion ottamat lainat ovat yleensä melko lyhytaikaisia. Peikkona on se, että korkotaso joskus nousee ja velkaantuminen ”leikkaa kiinni”. Kuten kävi Kreikalle.
Myöskään valtion/EU:n keskuspankki ei voi loputtomasti painaa rahaa. Käy kuten Zimbabwessa, missä lopulta piti olla muovikassillinen rahaa ostoksille mentäessä ja valtio joutui lopulta ottamaan käyttöön USA:n dollarin.
We rationalize that in climate mitigation, carbon sequestration in dead wood can substitute carbon in standing timber.”
Tarkoittanee: Päättelemme että ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilen sitominen kuolleeseen puuhun voi korvata hiiltä pystyssä olevassa tukkipuussa.
CCF ja RF vertailussa on melko ratkaisevaa millaiseksi lähtötilanne oletetaan. Pitäisi kai olla suomalaisen metsän keskimääräinen tilanne esim. 150 m3 puuta/ha, keski-ikä 30 vuotta tms. En tiedä onko sitä artikkelissa mainittu.
Alkuperäisen julkaisun kohdassa 2.3 Taulukon 1. jälkeen teksti, jossa mukana myös laskennan korkokannat.
”To account for the increased costs of selective harvesting by the CCF alternatives, timber prices obtained from CCF management are set to be 75 % of estimated price of RF. This adjustment reflects a doubling in harvesting costs per m<sup>3</sup>, while CCF management extract approximately 50 % more timber than RF operations. As discount rate for the NPI, we considered a factor of 2%, which is often applied to cover long-term economic problems in forestry, and to reflect on increasing discount rate we examined a 4 % rate in Appendix B”.
Katsoin tätä Eydindsonin ym tutkimusta alkuperäisjulaisusta pikaisesti. Näyttää olevan tyypillinen simulointitutkimus, jossa tarvittaessa saadaan miltei minkälainen tulos tahansa. Se saadaan simuloitavien asioiden ja niiden arvojen valinnalla sekä sillä mitä jätetään. Yleensä tällaista tutkimuksista puuttuvat myös virhearvioinnit.
Ongelmallista tässä tapauksessa on että simuloidaan sellaisia asioita, jotka eivät ole yhteismitallisiats. niitä on vaikea muuttaa numeroiksi. Esim tässä tapauksessa puun kasvun ja maiseman kauneuden numerointi.
Tutkimuksessa ei ole huomioitu pitkäikäisiä puutuotteita ja ilmaston muutos vain puun kasvuna. On oletettu, että puun hinta jk:ssa on 75% jaksollisen kasvatuksen hinnasta (melko oikea arvio ?), mutta puun tuoton on jatkuvassa kasvatuksessa(CCF lyhenne) oletettu olevan 50% suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa (RF lyhenne). Onko näin ollenkaan ???
Jotkut metsäntutkimusta tarkemmin tuntevat (Anneli ?) voisivat katsoa tarkemmin mitä tutkimuksessa on oletettu.
Niin Hollannissa ei ehkä ole, ei liene sellaisia sivuvirtoja kun Suomen prosesseissa. Ei Suomessakaan runkopuuta pitäisi polttaa.
Minuakin on häirinnyt nämä epämääräiset puheet turpeen ym. verotuesta. Kyseessä on vain alennetut verokannat. Samoin suurin osa ns. yritystuista on itse asiassa alennettuja verokantoja. Mikä on sitten oikea verokanta, maksammeko me muut kenties korotettua verokantaa ? Ainakin sähkössä näyttää olevan niin. Minullakin sähkön siirtomaksusta (Elenia) on 48% veroa,
Puusta voidaan saada joitakin kemikaaleja (esim Benecolin stanoleja), joiden kilohinta on hyvä. Mutta samalla puusta 99% on jotakin muuta. Jalostusaste ja kannattavuus on todella kaksi eri asiaa kuten edellä todettiin. Kemikaalien saanti edellyttää sellun keittoa. Tärkeä sellunkeiton sivutuote on uusiutuva energia. Kun vielä laitetaan sellutehtaan perään tuulienergialla vetyä vedestä tuottava laitos, niin hyvä on.
