Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä isoja biokaasulaitoksia on esim. jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä. Raaka-aineena käy periaatteessa kaikki orgaaninen aines joka käsitellään hapettomasti mädättämällä. Kouvolassa on esim Kymen bioenergia. Saksassa sadoittain laitoksia. Tanskassa tiettävästi lähes kaikkien isojen sikaloiden yhteydessä on biokaasulaitos. Suomen kaatopaikoilla on noin 30 soihtua tai biokaasulla energiaa tuottavaa laitosta. Jos metaania ei tule kaatopaikan kentästä tarpeeksi, se kannattaa kuitenkin muuntaa soihdulla hiilidioksidiksi, joka ei ole niin paka khk-kaasu kuin metaani.
Päästäisiin jo paljon eteenpäin jos yksittäiset isot haavat, lepät ym lehtipuutsäästettäisiin hakkuissa. Näin olen minä ainakin ohjeistanut motomiestä.
Olen myös uudistanut luontaisesti kosteita alueita koivulle, ja nyt 20 vuoden kuluttua siellä on jo hyvä kuusialuskasvus. Tietysti kuusikko olisi nopammin tullut suoraan istuttamalla.
Myös Helen on vaikeuksissa jos puuta , kivihiiltä ja maakaasua ei saa käyttää. Lämpökaivoja jouduttaisiin Helsinkiin poraamaan kovin tiheään, eikä merestäkään saada niin Helpolla kun Tukholmassa (alempi lämpötila).
Helpoiten ongelmasta selviävät pientalojen asukkaat, joihin helposti saadaan lämpkaivot porattua ja lämpöpumput asennettua. Erityisesti jos on vesikiertoinen lämmönjakelu. Myös poistoilma lämpöpumpuilla (50% säästö sähkössä) ja ilmavesilämpöpumpuilla (50% säästö) sekä ilmalämpöpumpuilla etelä-Suomessa (33%säästö) pärjätään.
Vielä tästä Mekrijärvellä tehdystä kasvukokeesta. Siinä pelkkä hiilidioksidipitoisuuden nostaminen 700 ppm tasoon näytti vaikuttavan enemmän kuin pelkkä lämpötilan nostaminen (56 vs 26%). Eli kyllä tämä co2pitoisuuden nousu timii myös ”ilmalannoituksen” kautta.
Ongelmallista tämä turpeen käytön lopettaminen energiana on, jos puutakaan ei saisi käyttää kuten Sitran raportti suosittelee. Ainakin turveyrittäjiä ja kuljetuslikkeen ihmisiä on vaikea työllistää vain lämpöpumpun asentajiksi. Myös kaukolämmön tuottaminen pitäisi miltei lopettaa tällöin, jos jotakin radikaalia uutta ei keksitä. Turve pitäisi kyllä säilyttää ainakin varapolttoaineena poikkeustilanteita varten.
Muistelen jostakin lukeneeni, että kasvihuoneissa optimi-CO2 pitoisuus olisi noin 1200 ppm. No tästä ei nyt tietysti pidä vetää johtopäätöksiä, että se pitäisi nostaa ulkoilmassa yhtä korkeaksi. Luokkahuoneissa tämä 1200 ppm ylittyy helposti ja tällöin valitetaan usein hapen puutteesta, vaikka kyse on yleisesti huonosta sisäilmasta.
Reservuaari Lauri, älä harrasta leimaamista. Yleensä leimaaminen alkaa kun argumentteja ei ole.
Uskotko siis FMI:n Ari Laaksosen väitteeseen, että ihmisen osuus viimeisen 30-vuoden lämpenemisessä on ollut 114%. Lämpötila noussut 0,8 C, kun luonnollinen trendi ollut -0,1 C. Eihän ihmisen osuus, eikä minkään muunkaan voi olla yli 100 %. Pikemminkin tämä panee epäilemään tunnetaanko luonnon trendit oikein tai onko lämpenemisen mittaustarkkuus oikea. Simo Ruohon ja Ari Laaksosen keskustelu löytyy Twitteristä.
Jos ilmastomallit ovat luotettavia ja toimivat oikein niin pitäisi toimia myös taaksepäin. Ilmasto kylmeni hieman 1930-luvulta 1960-luvulle, vaikka hiilidioksidipitoisuus kasvoi. Mikä selittää tämän. ? Todennäköisesti luonnollinen vaihtelu ? Arviot ns. ilmastoherkkydestä (CO2:n vaikutus) ovat viime vusina yllä menneet alaspäin, jos olet seurannut keskustelua.
Näin varmaan on ettei ilmstonlämpenemistä ja hiilidioksidin vaikutusta pystytä erottamaan toisistaan kovin helpolla. Joku vuosi sitten näin jonkun esityksen Lapin metsien kasvun lisääntymisestä, vaikka silloin 100 vuodessa lämpötila oli noussut siellä vain 0,1 astetta. Silloin muistaakseni metsänkasvua selitettiin enemmän hiilidioksidipitoisuuden nousulla.
Mielenkiintoisia keskusteluja, katsoin joitakin osia. Parasta, että jotkut Ylen/HS:n sensuroimat asiantuntijatkin pääsevät ääneen.
Mielenkiintoinen oli Ilmatieteen laitoksen Ari Laaksonen väite, että ihmisen osuus viime vuosikymmenien lämpenemisestä on 116%. En ymmärrä miten se nyt voisi olla yli 100%, eikä tietenkään edes 100%.
